Syksyssäni on ollut kaksi merkittävää projektia: aloitin uudessa virassani Vihreillä, ja olen ollut mukana ohjaamassa ja tuottamassa paikallistason elokuvaa Kauhajoella. Tässä tekstissä on enemmän puhetta jälkimmäisestä, vaikka lopuksi yritän löyhästi tuoda tähän politiikkaakin mukaan. Sellaisessa rakentavassa mielessä, älä huoli!

Huomasin olevani keväällä uusien haasteiden edessä, tai pikemminkin sen edessä, että uusia haasteita ei ollut vielä mietittynä. Kummallisesti sellainen juolahti mieleen: aloin kerätä kasaan ryhmää, jolla käsikirjoittaa, kuvata, rahoittaa ja luonnollisesti näytellä koko illan elokuvan. Idea pomppasi mieleen, kun juuri olin käynyt keskustelun Kauhajoen elokuvateatteriyrittäjä Seppo Kullaksen kanssa. Puhuimme siitä, miten pitäisi löytää sellainen teema leffalle, joka aidosti yhdistäisi koko maakunnan väkeä, jotain mikä kertoisi tarinan, johon ihmisten olisi helppo samaistua.

Soitin Sepolle 10 minuuttia myöhemmin. Olin pysäyttänyt autoni Kauhajoen Kasinon kohtaan. Minulle oli kerrottu vastaus pulmaamme välittömästi: nuorisoelokuva, joka sijoittuu Kauhajoen Kasinolle – elokuva, joka kertoisi tarinoita eri vuosikymmeniltä tiivistettynä yhteen iltaan 90-luvulla. Seppo totesi että “5 000 katsojaa tulee katsomaan Kauhajoella”. Laittaisin tähän hymiön, jos formaatti sallisi.

Yhtäkkiä huomasin, että ympärilläni oli ryhmä ihmisiä, jotka välittivät projektista ja olivat siitä innoissaan. Tekijäryhmässä oli edustettuna valtava määrä erilaisia ihmistyyppejä ja taustoja. En oikeastaan ollut ajatellut koko asiaa, kunnes eräänä kuvauspäivänä aloittamani työ Vaasan Vaalipiirin Vihreiden toiminnanjohtajana kirvoitti yhden rohkaistuneen nuoren kysymään että “miksi sä Mikko oot Vihreissä”.

Nyt saavuimme siihen löyhästi poliittiseen osaan. Tunsin, miten huoneessa ilmapiiri hiukan kiristyi: “eihän ne nyt alota”. En löytänyt tähän tilanteeseen nopeaa vastausta, koska kukaan ei ollut asiaa minulta noin koskaan kysynyt. Mietin, että miksi kysymys tuli minulle niin puskista. Se varmaankin johtui siitä, miten virkistävällä tavalla kaukana tällainen projekti on politiikasta ja siitä miksi politiikka tuntuu Suomessa muuttuneen. Se on muuttunut peliksi, jossa julistetaan asioita, jotka erottavat meitä, ei niitä, jotka yhdistävät.

Tällaisessa hankkeessa on juuri parasta nähdä, miten me kaikki nauramme samoille asioille ja koemme yhtenäisyyttä sen kautta. Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä puoluetta äänestämme, tai mitä ajattelemme EU:sta, Vladimir Putinista, ydinvoimasta tai lihansyönnistä. Joskus on vaan mukava tehdä asioita yhdessä. Ihmiset ovat aidosti mahtavia, kunhan heidät kohtaa Facebookin ulkopuolella.

Jos kolumnin otsikko hämmentää, on syytä tutustua Irwinin tuotantoon.

Mikko Jokipii

1980-luvun nuorisoliikkeillä oli sanonta : “Älä säädä päätäsi – vika on todellisuudessa.” Sillä tarkoitettiin, että jos maailma ahdistaa sinua, sinun ei tarvitse mennä terapiaan. Ahdistuksen syy et ole sinä vaan maailma.

Vanha sanonta on tullut mieleeni viime aikoina, kun mediassa on keskusteltu nuorten ilmastoahdistuksesta.

Ilmastoahdistus – psyykkinen sairaus?

Ilmastoahdistus muistuttaa psyykkistä sairautta. Sen oireita ovat esimerkiksi lamaantuminen, voimakas vihantunne, masennus, häpeä, suru, epätoivo, pelko ja ortoreksia (pakonomainen itse luotujen sääntöjen noudattaminen).

Ilmastolakkojen käynnistäjällä Greta Thunbergilla diagnosoitiin teini-iässä masennus, anoreksia ja selektiivinen mutismi (puhekyvyttömyys tietyissä sosiaalisissa tilanteissa). Hänen oman arvionsa mukaan ilmastoahdistus ei ollut ainoa syy näihin diagnooseihin, mutta se oli “merkittävä tekijä”.

On selvää, että tällaisia oireita pitää hoitaa. Päätä pitää säätää. Myös Thunberg oli hoidossa näiden oireiden vuoksi. Elämäkerrallisessa teoksessaan “Sydämen asioita” hänen äitinsä Malena Ernman kertoo äidin hädästä, kun tämä etsi hoitoa lapselleen.

“Haluan että olette paniikissa”

Toisaalta on selvää, että ilmastoahdistus ei synny tyhjästä. Greta Thunberg kertoo tutustuneensa ilmasto-ongelmaan kahdeksanvuotiaana. Hän oli shokissa, kun hän tajusi, että aikuiset ovat tienneet tästä koko ajan mutta elävät ihan kuin maailma olisi normaali eikä matkalla tuhoon.

16-vuotiaana Thunberg julisti Davosiin kokoontuneille aikuisille miljardööreille : “En halua että olette toiveikkaita. Haluan että olette paniikissa. Haluan että tunnette sen pelon, jonka minä tunnen joka päivä.”

Maailma on kuin paha uni

Ilmastoahdistus on tyypillinen teini-iän oireyhtymä. Minulla se puhkesi vasta 36-vuotiaana. Ratkaiseva tekijä oli Lynas Markin teos Six degrees. Our Future on a Hotter Planet (suomentamaton, alkuteos 2005). Selostan sitä vähän, niin ilmastoahdistus tulee ymmärrettäväksi niille, jotka eivät ole koskaan kokeneet sitä.

Kirja ryhmittelee arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista kuuteen lukuun. Jokainen luku kertoo yhden asteen lisälämpenemisestä.

Ensimmäisessä kuvataan nykyistä maailmaamme, jossa maapallo on lämmennyt vajaan yhden asteen. Pieniä asioita, kuteen erään sammakkolajin sukupuuttokuolema Keski-Amerikassa. Ja isompia, kuten hirmumyrsky Katrina New Orleansissa.

Toisessa ja kolmannessa luvussa, kun maailma on lämmennyt 2-3 astetta, aavikot leviävät ja tulvat ajavat miljoonia ihmisiä pakosalle. Neljän asteen tienoilla maailman ruokahuolto romahtaa, ja pakolaisvirtojen hallinta ei onnistu enää  hyvälläkään tahdolla.

Viimeisessä luvussa, kuudessa asteessa, maailma on kuin paha uni. Suurin osa eliölajeista ja ihmiskunnasta on pyyhkäisty olemattomiin. Jäljellä olevat ihmiset ovat vetäytyneet sisämaahan, sillä meret ja rannikot ovat hengenvaarallisia paikkoja.

Säädä päätäsi ja säädä todellisuutta

Minä reagoin ilmastoahdistukseeni elämänmuutoksella ja yhteiskunnallisella aktivismilla. Rupesin pääosin kasvissyöjäksi ja pidin vajaan kymmenen vuoden tauon lentomatkailussa. Liityin vihreisiin ja asetuin ehdolle vaaleissa. Sanalla sanoen : halusin säätää todellisuutta.

Voimaantuminen ja toiminta on tärkeä osa ilmastoahdistuksen hoitoa. Amerikkalaisilla ympäristöaktiiveilla on sanonta “lääke ahdistukseen on toiminta” (antidote to anxiety is action). Greta Thunberg otti tilanteen hallintaansa nimenomaan yhteiskunnallisella toiminnalla, ja loppu onkin historiaa.

Tavallisen ihmisen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset. Toiminta kannattaa aloittaa omista elämäntavoista. Jos voimia riittää, voi edetä yhteiskunnalliseen aktivismiin, vaikkapa nyt sitten koululakkoihin.

Mutta ilmastoahdistus muistuttaa myös psyykkistä sairautta ja pahimmillaan kehittyy sellaiseksi. Tärkeää on myös omasta mielestä huolehtiminen. Minä säädin myös omaa päätäni : opettelin elämään normaalia elämää epänormaalissa maailmassa ja tunnustin oman epätäydellisyyteni. Minulla on lapsia ja olen edelleen ylpeä heistä.

Ja vaikka Greta Thunberg käski Davosin miljardöörejä luopumaan toiveikkuudesta, minä haluan muistuttaa toivon tärkeydestä. Niin kauan kuin on elämää, on toivoa. 

Kansanedustaja Mauri Peltokangas kirjoitti Ilkassa ke 25.9. otsikolla ”Setan propaganda elämänkatsomustiedon oppimateriaaleissa”.

Kirjoituksessa oli muutamia väärinkäsityksiä, jotka haluan korjata.

Peltokangas sanoi, että elämänkatsomustieto on niille, jotka eivät ole halunneet osallistua perinteiseen uskonnonopetukseen – ja ihmetteli, miksi et-opetus.fi-sivustolla on linkki eroakirkosta.fi -sivulle.

Peltokangas epäili et-opetus -sivun liittyvän jotenkin vihervasemmistoon. Se on kuitenkin VATAn eli Vakaumusten tasa-arvo ry:n ylläpitämä sivusto, jonka on tarkoitus jakaa tietoa elämänkatsomustiedosta. Sama yhdistys ylläpitää eroakirkosta.fi-sivustoa. Sivusto ei siis liity elämänkatsomustiedon opettamiseen tai sen opetussuunnitelmaan.

Suomessa on tällä hetkellä oikeus oman uskonnon opetukseen ja sen vuoksi esimerkiksi ev.lut. kirkon jäsen ei voi valita elämänkatsomustietoa, vaikka ei haluaisikaan uskonnonopetusta. Elämänkatsomustieto on katsomusaine niille, joilla ei ole uskonnollista vakaumusta sekä niille, joille oman uskonnon opetusta ei koulussa järjestetä.

Ilmastoahdistus tuskin on asia, joka ihan ensimmäisenä kuormittaa mielenterveyspalveluita. Nuorten valveutuneisuus tulevaisuudestaan on kuitenkin hyvä asia ja koulujen tehtävä on pitää huoli, että asiaa käsitellään jokaisen kehitystason mukaisesti. Aikuiset tekevät aikuisten tekoja ja lapset lasten.

On etenkin meidän aikuisten tehtävä ottaa ilmastoseikat tosissaan, kun teemme päätöksiä, jotka vaikuttavat tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin elää maapallolla.

Mauri Peltokangas ihmetteli erityisesti sitä, että ”Mieskin voi synnyttää”. Sitaatti on napattu elämänkatsomustiedon oppikirjan kuvatekstistä ja kappaleen leipäteksti avaisi mitä se tarkoittaa.

Peltokankaan mukaan biologisesti mieheksi syntynyt ei voi synnyttää, mutta mikä on biologista? Suomessakin juridinen mies – transmies eli lyhyesti vain mies – on synnyttänyt. Tutkimusten mukaan transmiesten aivot ovat lähempänä keskivertomiehen kuin -naisen aivoja. Sukuelimet eivät välttämättä myöskään kerro, mitä kromosomeja henkilöllä on.

Sukupuoli ei biologisestikaan ole mustavalkoinen joko–tai -asia vaan monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus. Mielikuvat, halut tai pelot eivät tätä tosiasiaa muuta.

On väärin, että kansanedustajan valta-asemasta käsin hyökätään vähemmistöjä vastaan. Uskonnottomilla on sananvapaus ja myös oikeus oman katsomuksen opetukseen. Transsukupuolisilla on tasavertainen ihmisarvo ja samoin nuorilla, jotka ovat kiinnostuneita elämän monimuotoisuudesta.

Nykytieteen faktat ilmastoon tai sukupuolen moninaisuuteen liittyen eivät liity sinänsä elämänkatsomustietoon oppiaineena. Ihmisten yhdenvertaisuus ja tasa-arvo sekä kestävä kehitys ovat opetussuunnitelman läpileikkaavia teemoja, joita käsitellään jokaisessa oppiaineessa. Opetusta ohjaavat aina opetussuunnitelman perusteissa selvennetyt arvot, ei minkään yksittäisen tahon kuvitteellinen propaganda.

Perussuomalaiset ovat aiemmin korostaneet sananvapauden tärkeyttä. Kansanedustaja Peltokankaan vaatimat oppikirjaroviot eivät kuulu vapaaseen ja vastuulliseen yhteiskuntaan.

Henna Salo

seurakuntapastori, uskonnonopettaja, E-P:n Vihreiden puheenjohtaja

Seinäjoki

Syyskokouksessa Vaasassa 28.11 oli ensimmäinen iso ehdokastapaaminen, iloinen vihreä joukkue odottaa innolla vaalikevättä.

Vaasan vaalipiirin vihreiden eduskuntavaaliehdokkaiksi nimetty 14:sta ehdokasta, vain kaksi 16 ehdokkaan täydestä listasta vielä nimeämättä.

Eduskuntavaaliehdokkaiksi valittu:

Laura Ala-Kokko, Vaasa

Jenna Alaspää, Kaustinen

Lotta Alhonnoro, Vaasa

Faisa Egge, Kokkola

Markku Harju, Mustasaari

Riikka Harjula, Teuva

Heli Hämäläinen, Alajärvi

Mikko Jokipii, Kurikka

Tuomas Ojajärvi, Seinäjoki

Tuula Närvä, Vaasa

Marko Perälä, Vaasa

Henna Salo, Seinäjoki

Anni Teerikangas, Pietarsaari

Taru Yli-Panula, Seinäjoki

Vaasan vaalipiirin vihreät pitivät syyskokouksensa Vaasassa 28.11.2018.
Piirin puheenjohtajana jatkaa edelleen seinäjokelainen Tuomas Ojajärvi,
jolle kokouksessa ollut vastaehdokasta.

Paikalla oli myös lähes kaikki jo nimetyt kevään
eduskuntavaaliehdokkaat. Vihreiden listalla onkin enää yksi vapaa paikka
ja Vihreät lähtevät hakemaan tosissaan ensimmäistä vihreää
kansanedustajaa Vaasan vaalipiiristä. Ojajärven mukaan nykyisellä
listalla voidaan odottaa jopa isompia yllätyksiä kevään vaaleissa.
– Meidän ei tarvitse nöyristellä vaan lähteä rohkeasti tavoittelemaan
vaikka useampaakin paikkaa, sillä Suomi tarvitsee nyt vihreyttä. Suomi
tarvitsee politiikkaa, jossa katsotaan oikeasti eteenpäin ja jonka
keskiössä on luonto ja ihmiset eikä eturyhmät. Politiikkaa, jossa
koulutus on tie koko Suomen menestykseen ja köyhyyden vähentämiseen.
Suomi tarvitsee politiikkaa, jossa ei pystytetä rajoja ja luokitelle
ihmisiä meihin ja muihin, totesi Ojajärvi kokouksen avauspuheessaan.

Kannanotossaan vihreät haluavat pohjalaismaakunnat eturintamaan
ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vihreät näkevät, että tämä hyödyttää
maakuntien taloutta puhtaan teknologian kysynnän kasvaessa ja olisi
suuri mahdollisuus alueen elinkeinoelämälle.
Uudet ratkaisut hyödyttäisivät myös niin maataloutta kuin koulutustakin
kolmen maakunnan alueella.

Vaasan vaalipiirin Vihreät hallitus 2019 :

Puheenjohtaja, Tuomas Ojajärvi, Seinäjoki

Hallituksen jäsenet:
Henna Salo, Seinäjoki
Mikko Muilu, Seinäjoki
Taru Yli-Panula, Seinäjoki
Lotta Alhonnoro, Vaasa
Laura Ala-Kokko, Vaasa
Tuula Närvä, Vaasa
Jenna Alaspää, Kaustinen
Mico Ylimäki, Kauhajoki
Faisa Egge, Kokkola

Varajäsenet :
Anna Granlund, Seinäjoki
Mervi Soini, Pietarsaari
Hannu Saari, Kaustinen
Juha Tuomikoski, Vaasa
Anni Teerikangas Pietarsaari

Pohjalaismaakunnilla on loistava mahdollisuus olla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden täyttämisen edelläkävijä Suomessa. Tavoitteiden täyttäminen myös hyödyttää maakuntien taloutta, sillä ilmastopäästöjä ja muita ympäristöhaittoja vähentävän teknologian kysyntä kasvaa nopeasti. Tämä on suuri mahdollisuus alueemme elinkeinoelämälle tuottaa niitä ratkaisuja, joita koko maailma tarvitsee.

Ilmastonmuutosta ei torjuta nykyisen hallituksen tarjoamilla toimilla. Meidän tulee vahvistaa ja suojella metsien ja soiden hiilinieluja sekä edistää luopumista fossiilisista polttoaineista. Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii uskallusta muuttaa talouden rakenteita, ja sitä on Vaasan vaalipiirin alueella jo nähty. Esimerkkeinä alueellamme ovat vaikkapa lukuisat tuulivoimahankkeet, kasvava kiinnostus biokaasuun, maalämmön nopea yleistyminen, Vaasan kukoistava cleantech-sektori ja kahden maakunnan alueelle syntymässä oleva akkuklusteri.

Alueellamme on jo nyt paljon ilmastotyöpaikkoja, mutta niiden määrä voidaan moninkertaistaa. Tutkimusten mukaan uusiutuviin perustuva energiajärjestelmä työllistäisi enemmän kuin nykyinen fossiilitalous. Työpaikkoja syntyy teollisuuden, palveluiden ja maatalouden aloille. Alueemme yliopistoille että ammattikorkeakouluille tämä tarjoaa mahdollisuuksia. Lisäämällä satsauksia puhtaan energian koulutukseen turvaamme elinvoimaisen tulevaisuuden.

Vihreät tahtovat tehdä maataloudesta ilmaston kannalta kestävämpää. Haluamme hyödyntää maakuntiemme suuret mahdollisuudet ruuantuotannon ilmastovaikutusten vähentämisessä, esimerkiksi lisäämällä kotimaisen kasviproteiinin tuotantoa ja jalostusta.

Ilkka-lehti huusi etusivullaan tänään 18.11. uudesta tutkimuksesta, jonka mukaan lapsi kannattaa viedä päivähoitoon mahdollisimman varhain. Tutkimuksen mukaan varhain päivähoidon aloittaneilla lapsilla on paremmat mahdollisuudet korkeampaan koulutukseen. Uutisesta innostuneena kulttuuri- ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen haluaa oitis leikata kotihoidontukikuukausia?

Tuntuu, että jälleen unohtuu ne useat arviot siitä, jossa turvallinen koti on lapselle paras ympäristö jopa viisivuotiaaksi asti. Pitäisi myös huomioida, että jokainen lapsi ja perhe on erilaisia. Toisille lapsille päivähoito voi olla hyvä jo pienestä kun taas toisten on hyvä olla kotona pidempään. Nyt halutaan jälleen laittaa kaikki lapset samaan muottiin. Tutkimuksesta erikoisen tekee se, että tutkittavat ovat olleet 1989-1990 syntyneitä lapsia. Nämä lapset ovat olleet päiväkoti-iässä suurtyöttömyyden aikaan. Olisiko mahdollista, että lapset jotka tuolloin on aikaisemmin tarhaan viety, ovat olleet niitä onnellisia, joiden vanhemmat ovat olleet töissä? Tämän ikäisten vanhempien omalla sosiaalisella asemalla ja koulutuksella on ollut suurempi merkitys jälkipolven kouluttautumisessa.

Vaikka perhetukia tulisi uusia niin, että ne jakautuisivat tasaisemmin äidin ja isän kesken, on suora leikkaus useiden perheiden ja etenkin lasten kannalta erittäin huono vaihtoehto. Perheellä pitäisi antaa mahdollisuus olla lapsen kanssa kotona pidempäänkin, ilman että tippuu kokonaan yhteiskunnan tukien ulkopuolelle. Vain perhe voi tietää varmasti mikä järjestely on parasta pienen lapsen kanssa.

Tutkimus korostaa, että lapsi kannattaisi viedä päiväkotiin viimeistään kolmevuotiaana. Hakeeko Granh-Laasosen kokoomus siis tästä yksittäisestä tutkimuksesta syyn perhetukien nopeaan leikkaukseen? Kokoomus saa ehkä vahvistettua jälleen omaa ideologiaansa, jossa ihminen on arvokas vain mitä enemmän hänestä saadaan tuotettua irti. Raha on ratkaiseva tekijä lapsissakin. Ei ihmisten, perheiden ja lasten hyvinvointi.

P.S Miksi muuten kokoomus olisi nyt kiinnostunut siitä, että useampi hakeutuisi korkeasti koulutetuksi, kun tähän asti koulutusta on vain leikattu, jolloin yhä useampi, etenkin pienempituloisista hakeutuu alemman asteen koulutuksiin tai jää koko koulutuksen ulkopuolelle.

P.P.S Hallitukselta on tänään tullut myös viestiä , että työtön joutuisi jatkossa tekemään vapaaehtoistyötä sosiaaliturvaa saadakseen. Näin työttömät pienten lasten äidit ja isät saadaan siis myös nopeasti takaisin työn ääreen? Päivähoitoon työttömän lapsella ei tietysti silti taida olla oikeutta vaikka työttömyysturvaa saadakseen pitäisi tehdä töitä?

Tuomas Ojajärvi,
Etelä-Pohjanmaan Vihreät
puheenjohtaja

Käsi ylös, kuinka moni tiesi, että miehillä on naisia parempi avaruudellinen hahmottamiskyky? Että miehet luontaisesti hahmottavat paremmin tilaa, ja siksi monet matematiikan tehtävätkin sujuvat paremmin. Vaan näinpä ei välttämättä olekaan. Uuden tutkimuksen mukaan tieto perustuukin stereotypioihin. Naiset luulevat olevansa huonoja avaruudellisessa hahmottamisessa, ja alisuoriutuvat testeissä.

Tästä samasta asiasta on kyse nyt kohua herättäneessä Opetushallituksen tasa-arvo ohjeistuksessa. Media ja sopiva määrä populisteja tulkitsi asian niin, että tytöt eivät saa enää olla tyttöjä ja pojat poikia. Tästä ei tietenkään ole kysymys, mutta tärkeä asia uhkaa jäädä huomaamatta poteroiden kaivuun lomassa.

Stereotypiat, myös sukupuoleen liittyvät, ohjaavat joskus yllättävän paljon elämäämme ja valintojamme. Jos naiset luulevat etteivät ole hyviä teknisillä aloilla ja matematiikassa he luultavasti hakeutua työskentelemään täysin eri aloille. Niille aloille joilla ajattelevat luontaisesti olevansa hyviä, kuten sosiaalialalle. Esimerkiksi avaruudellista hahmotuskykyä mittaavassa tutkimuksessa naiset pärjäsivät, kun tutkimusasetelmaa muutettiin niin, että tutkimuksesta tehtiin ihmisläheisempi, ja hahmotustehtävissä pyydettiin tarkastelemaan tiloja esimerkiksi ihmisten näkökulmasta.

Stereotypioilla on valtava vaikutus ihmisiin, ja niitä kannattaa purkaa. Tähän tarttuu myös opetushallituksen ohjeistus. Marja ei ole hyvä kirjoittamaan koska on tyttö, eikä Mikko matematiikassa koska on poika. Kuten tutkimus toteaa, naiset ja miehet näyttävät olevan yhtä hyviä avaruudellisessa hahmottamisessa. Minä haluan, että jokainen lapsi uskoo omiin mahdollisuuksiinsa sukupuolesta riippumatta. Siksi opetushallituksen ohjeistus tulee tarpeeseen.

Lotta Alhonnoro

Vaasanseudun Vihreät puheenjohtaja

Briteissä järjestettiin juhannuksen tietämissä silloisen pääministeri Cameronin henkilökohtainen pelastusoperaatio, joka meni järjestäjänsä tahdon vastaisesti, kun EU-eroa kannattanut kansanosa voitti neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä.

Britit eivät ole tehneet vielä elettäkään varsinaisen erohakemuksen toimittamisen suuntaan, mitä nyt uuteen kabinettiin on haalittu EU-kriittistä ainesta. Hakemuksen viivästymisen toisaalta ymmärtää, koska kukaan ei ollut valmistautunut eroon EU:sta, ehkä vähiten sitä ajaneet populistipoliitikot. Nyt brittien on siis neuvoteltava kahden väliset kauppasuhteet ja muut sopimukset muiden maiden kuin unionimaiden kanssa ja neuvotella myös uusi sopimus Euroopan Unionin kanssa.

Julkisuudessa on esiintynyt jokunen poliitikko, jotka ovat olleet sitä mieltä, että brittejä ei saa ”rankaista” tekemästään valinnasta. Näitä ovat olleet mm. ulkoministeri Soini (ps) ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok). Tuskin EU alkaa brittejä rankaisemaan millään muodoin mutta sopimusta tehdessä eräitä asioita ei voi ohittaa. Ensimmäisenä tietenkin se periaate, että sopimuksesta ei voi tulla yhtä hyvä tai parempi kuin jäsenyys EU:ssa olisi.

Populistien kampanjan selkein sanoma oli EU:n vapaan liikkuvuuden periaatetta vastaan. EU:ssa rajat on voitava ylittää paitsi raha ja tavara, myös ihmiset. Brexit-kampanja keskittyi varsinaisesti ulkomaisen työvoiman estämiseen saapumasta tekemään kuvitteellisesti briteille kuuluvia töitä. Mitä mahdollinen ero sitten vaikuttaa vaikkapa turismiin tai opiskeluun brittien maineikkaissa yliopistoissa. Sitä ei kukaan osaa vielä kertoa.

Joka tapauksessa uskon EU:n vaativan jonkinlaisen vapaan liikkuvuuden pykälän tulevaan sopimukseen. Ei voi olla vapauksia finanssi- ja hyödykemarkkinoilla ilman jonkin kaltaista sitoutumista EU-kansalaisten vapaaseen liikkumiseen.

Mitä tulee britti-populistien toiseen pääargumenttiin ylenmääräisistä direktiiveistä, joita EU suoltaa, on siihen todettava, että voi sitä tosissaan yrittää eurooppalaisille markkinoille ilman, että noudattaa noita lähinnä kansainvälisen kaupan mahdollistavia määräyksiä tuotteiden laadusta ja sisällöstä. Yhteiset säännöt takaavat koko Euroopan laajuiset markkinat ja ilman niiden noudattamista on pysyttävä kotimarkkinoilla.

Brittien tilanne brexitin jälkeen muistuttanee varsin paljon Norjan nykyistä asemaa suhteessa EU:in. Se maksaa melkein varsinaisen jäsenmaksun verran Unionille, jotta saa toimia sisämarkkinoilla ja joutuu ottamaan käyttöön suuren osan direktiiveistä, ilman, että voi niiden säätämiseen paljonkaan vaikuttaa. Sellaiselta näyttää todennäköisesti siis brittien tulevaisuus, jos he koskaan pääsevät siihen pisteeseen, että oikeasti hakevat eroa Euroopan Unionista.

Juha Ossi

Hallitus tuntuu jatkavan pään seinään hakkaamista yrityksissään parantaa työllisyyttä. Vaihtoehtoja on, mutta hallitus kiertää samoja vanhoja ympyröitä löytämättä minkäännäköistä uutta konstia. Hallitus elää liiaksi vanhaa teollista aikaa, eikä edelleenkään ymmärrä työn luonteen suurta muutosta. Tämän hallituksen tarkoitus oli myös leikkauksilla tehostaa julkista sektoria ja sen menoja, mutta ainut mitä hallitus on saanut aikaan on valtion verotulojen huima lasku, jolloin se pääsee leikkaamaan lisää.

Missä hallituksen työllisyyden parantaminen sitten menee vikaan?

1. Keskusta haluaa jatkaa yritysverotuksen keventämistä nyt investointivarauksena. Edellisetkään yritysten verohelpotukset eivät ole tepsineet vaan säästöt ovat valuneet sijoittajille. Investointivarauksesta on huonot kokemukset jo 90-luvulta. Myös yhteisöveron alentamisesta on jälleen keskusteltu. Onneksi jopa kokoomuksen puheenjohtaja valtiovarainministeri Orpo on sitä mieltä, että kasvun ja työllisyyden kannalta tämä ei ole se ongelma. Suomen yhteisöveroprosentti on jo EU:n keskitason alapuolella ja pienempi kuin muilla Pohjoismailla.

2. Yhtenä työllisyyden parantamisen keinona on esitetty varainsiirtoveron poistoa. Hallituksen mielestä muuttaminen työn perässä on kiinni siitä, että asunnon myynnistä joutuu maksamaan veroa. Esimerkiksi 300 000€ asunto-osakkeesta vero on 6000€. Vero ei siis taida olla se todellinen syys ihmisille muuttaa työn perässä vaan syy on useimmilla esimerkiksi perhe- ystävyys ja muissa sosiaalisissa suhteissa kotipaikkakunnalla. Juuri tehdyn tutkimuksen mukaan muuttaminen vaikuttaa vahvasti etenkin lapsiin ja nuoriin. Varainsiirtoveron poistosta koituisi laskelmien mukaan jälleen useiden satojen miljoonien verovaje valtion budjettiin. Tätä vajetta paikattaisiin todennäköisesti jälleen uusilla lisäleikkauksilla.

3. Etuudet ovat olleet hallituksen hampaissa alusta alkaen kun on puhuttu työllisyyden parantamisesta. Hallituksen mukaan liian hyvät sosiaalietuudet passivoivat. Hallitus onkin nyt esittänyt tuntuvia kiristyksiä työttömyysetuuksiin ja ansiosidonnaiseen. Kiristysten on arvioitu lisäävän työllisyyttä noin 9000 henkilötyövuodella. Sääliksi tosin käy niitä loppuja satojatuhansia työttömiä, jotka joutuvat kärsimään taloudellisesti leikkauksista, joille ei voi itse mitään töiden puuttuessa. Isoin ongelma työttömistä puhuttaessa on se, että työttömät niputetaan kaikki samanlaisiksi. Jokainen työtön on kuitenkin erilainen ja jokaisella työttömällä on erilaiset tarpeet erilaisine elämäntilanteineen. Hallitus tykkää puhua kannustinloukkujen purkamisesta, jolloin työn vastaanottaminen olisi aina kannattavampaa kuin jouten olo. Valitettavasti hallituksen keinoissa tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että kun etuuksia kiristetään tarpeeksi on mikä tahansa pienipalkkainen työ kannattavampaa kuin työttömänä oleminen. Suurimmalle osalle työttömistä tämä tarkoittaa suuria taloudellisia vaikeuksia, joilta hallitus haluaa sulkea silmänsä.

Mitä sitten hallituksen pitäisi tehdä?

1. Kannustinloukkuja tulisi purkaa lisää siten, että työtön pystyisi helpommin tekemään 300-500€ töitä ilman monimutkaista paperinpyöritystä. Tämä tulisi koskettaa niin palkkatyötä kuin itse laskutettuakin työtä. Nyt pienien töiden tekeminen onnistuu vain lähinnä palkkatyönä, joka hidastuttaa etuuksien saamista. Työn laskuttaminen esimerkiksi osuuskunnan kautta lyö liian helposti yrittäjästatuksen työttömän kouraan. Sama koskee myös freelancer toimintaa

2. Hallituksen tulisi keskittyä vielä enemmän PK-sektorille ja mahdollistaa näiden yritysten työllisyyden helpottamista, mutta ennen kaikkea hallituksen tulee parantaa itsensätyöllistäjien mahdollisuuksia yritystaipaleen alussa ja parantaa yrittäjien sosiaaliturvaa. Yksinyrittäjän toimeentulo tulisi varmistaa alkuvaiheessa paremmin starttirahaa suurentamalla ja suuntaamalla esimerkiksi nyt menestyville yrityksille myönnettävät yritystuet yksinyrittäjien rahoitukseen.

3. Yritysten, sijoittajien kuin julkisen puolen johdonkin on osallistuttava huomattavasti paremmin säästöihin. Julkisen puolen leikkaukset eivät voi koskettaa vain alempia tekijäportaita vaan leikkauksia täytyy kohdentaa myös johdon palkkoihin ja palkkioihin. Yksityisellä puolella yritysten yhteiskuntavastuuta pitää lisätä. Yrityksen tulosta ei voi viime kädessä parantaa työntekijöitä vähentämällä vaan vastuuta pitää olla myös sijoittajilla. Leikkaukset pitää kohdentaa myös yritysjohdon ja yritysten  hallitusten palkkioihin.

4. Hallituksen tulee selvittää huomattavasti paremmin päätöstensä kokonaisvaikutukset paljon pidemmällä aika välillä. 90-luvun laman aikaisten leikkaus- ja säästöpäätösten takia syntyneitä hyvinvointiongelmia maksetaan yhä. Nämä edellisen laman ongelmat syntyivät keskusta-, kokoomusjohtoisen hallituksen ansiosta. Yli 20 vuotta myöhemmin samojen puolueiden metodit eivät ole muuttuneet mihinkään vaan edelleen tehdään samat virheet. Luulisi, että puolueissa olisi opittu jotain näin pitkällä aikavälillä, mutta minkäänlaista muutosta nämä kaksi puoluetta eivät tarjoa talouden ongelmien parantamiseksi.

Tuomas Ojajärvi
Puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan Vihreät
Vihreiden puoluevaltuuskunnan jäsen

Linkkejä:

Valtiovarainministeri Orpo HS:lle: Yhteisövero ei ole kasvun este: http://www.hs.fi/kotimaa/a1470628977621

Tutkimus: Jatkuva muuttaminen lapsena ja nuorena lisää juurettomuutta ja erilaisia hankaluuksia: http://yle.fi/uutiset/tutkimus_jatkuva_muuttaminen_lapsena_ja_nuorena_lisaa_juurettomuutta_ja_erilaisia_hankaluuksia/9080460

Etuudet hupenevat – näin hallitus leikkaa työttömyysturvaa: http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016062921815508_uu.shtml

Nyt selvisi 1990-luvun leikkausten hinta: http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2933472-nyt-selvisi-1990-luvun-leikkausten-hinta