Faisa Egge: Pelastaako palveluista leikkaaminen ja investointien lykkääminen Kokkolan, vai onko se vain poliittista teatteria?

Kokkolan kaupunginhallitus päätti 20.5. talousarvioraamista vuodelle 2025 ja taloussuunnitelmasta vuosille 2026-2027.

Talousjohtajan ja muiden virkamiesten valmistelema suunnitelma meni muilta osin läpi, mutta veronkorotuksia ei hyväksytty. Asiasta äänestettiin, ja lopulta kahdeksalla äänellä veronkorotukseton esitys voitti. Jos veroja ei koroteta, tarkoittaa se säästöjä ja leikkauksia palveluista sekä investointien lykkäämistä tai peruuttamista. Tämä siksi, että ilman veronkorotuksia tai säästöjä tulemme olemaan vuosien 2024-2026 aikana yhteensä melkein 30 miljoonaa miinuksella. Kaupunginhallituksen päätöksessä todetaan, että tavoitteena on vähintään nollatulos. Se merkitsee huomattavia leikkauksia palveluista. Kaupunginhallituksen enemmistön mielestä Kokkolalla on niin hyvät palvelut, että niitä on varaa heikentää.

Tietenkään veronkorotukset eivät tunnu houkuttelevalta, mutta mistä palveluista olette valmiita tinkimään? Monet kaupungit ovat päättäneet korottaa veroja, sillä haluavat kaupunkinsa kukoistavan. Kokkolan kaupungilla on meneillään monia isoja investointeja, joista on päätetty jo aikaisemmin ja jotka ovat jo käynnissä eikä niitä voi enää pysäyttää. Kaupungin palveluihin kohdistuvia leikkauksia on siis pakko tehdä, jos veroja ei koroteta.

Kaupungin suurin menoerä on henkilöstökulut ja niistä erityisesti sivistystoimen kulut. Ollaanko nyt siis menossa siihen, että leikkaukset kohdistuvat kouluihin? Ehkä opettajia lomautetaan tai opettajien määrää vähennetään, mikä johtaa ryhmäkokojen kasvattamiseen siellä, missä se vielä on mahdollista. Tuntikehystä kun on jo pienennetty Kokkolassa, ja ryhmäkoot ovat jo paikoin suurempia kuin ennen. Myös koulunkäynninohjaajien määrää on jo vähennetty

Tulisi tiedostaa, että suuret ryhmäkoot aiheuttavat myös suuremman tukiopetuksen tarpeen. Myös kiusaamisen ja syrjäytymisen lisääntyminen ovat vakavia uhkia isommissa ryhmissä. Tämä yhdessä koulunkäynninohjaajien määrän vähenemisen kanssa on pelottava ajatus.
Tuntuu, että veronkorotuksia kiihkeästi vastustavat eivät näistä asioista välitä. Ehkä heillä ei ole kouluikäisiä lapsia. Onko todella niin, että välitetään vain asioista, jotka koskettavat omaa napaa? Se olisi hyvin surullista.

Investointeihin kohdistuvan säästöpaineen vuoksi myös Halkokarin koulun kohtalo huolestuttaa. Tullaanko sen rakentamista lykkäämään ja kuinka kauaksi. Välttämättömien investointien lykkääminen tai leikkaaminen ei myöskään auta pitkällä aikavälillä, sillä jossain vaiheessa ne tulevat väkisinkin vastaan. Halkokarin koulua on suunniteltu ja odotettu jo liian pitkään. Suunnitteluun on jo käytetty paljon resursseja ja verorahoja. Tarvitaan turvalliset ja terveelliset tilat lapsille.

Halkokarin lisäksi Kokkolassa on tietenkin myös muitakin kouluja ja päiväkoteja, jotka tarvitsevat kipeästi perusparannusta tai kokonaan uudet tilat. Mitkä näistä investoinneista jätetään toteuttamatta?
Kokkolan tulee olla asuinpakkana lapsiperheille houkutteleva, ja laadukkaat palvelut houkuttelevat uusia asukkaita ja yrityksiä kaupunkiin lisäten sen elinvoimaisuutta. Toivon, että syksyllä kaupunginvaltuustolla on viisautta tehdä päätöksiä laajemmalla horisontilla varmistaen kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointi.

Faisa Egge
Kokkolan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen

Heidi Åkerman: Yli jussipaitojen – moninainen pohjalaisuus esiin

Pohjalaisuuden narratiivi voi helposti julkisessa kuvassa jäädä turhan yksioikoiseksi. Ollaan komiaa, leviää ja yritteliästä porukkaa, hyvin usein myös jussipaita päällä tai puukko takataskussa. Eihän siinä mitään, stereotypiatkin juontaa juurensa jostain ja imagoa pitää rakentaa tässä kilpailun maailmassa.

Mutta onneksi täällä monenlaista muutakin väkeä – aivan yhtä arvokasta ja pohjalaisen tyyppiluokittelun sisälle sopivaa. En minä halua olla esimerkiksi komia ja sisukas, läpi harmaan kiven puskeva yrittäjä – sillä ei jokaisen tarvitse. Kaupungin sloganin mukaan meillä on tilaa kaikille. Mutta kerropa se sellaiselle, joka joutuu vihan kohteeksi vain olemalla oma itsensä tai sellaiselle, jolle kulttuurimme on täysin uusi. Aikoina, jolloin maakunnissa koetaan haasteita ja hankaluuksia, on syytä etsiä ensisijaisesti yhteistä maaperää arvopohjan erilaisuuksista huolimatta. Meillä ei ole varaa syyttelyyn, vihapuheeseen tai nokitteluun, jota valitettavan usein joutuu todistamaan lähietäisyydeltä.

Mutta en aio kiillotta omaa sädekehääni tässä, kuten seuraavaksi todistan. Oletko nimittäin kuullut puhuttavan tiedostamattomista ennakkoluuloista? Ne ovat sellaisia ajatuksia, joista jäät itsellesi kiinni ja hiukan häpeät. Tunnustetaan, näitä löytyy minultakin. Juttelin nimittäin junassa taannoin erään uusimaalaisen kanssa, joka piti Seinäjokea hyvin avarakatseisena kaupunkina. Meinasin tosiaan pudota penkiltä, sillä tuo lausahdus juuri kertoi sen, miten oma keskusteluympäristömme muokkaa omat ajatuksemme – myös omani. Jäin siis verekseltään kiinni itselleni omasta ajatuksestani, että täällä oltaisiin poikkeuksellisen suvaitsemattomia. Haluaisin kovasti todistaa itseni vääräksi, mutta kokemusmaailmani on kyllä edelleen toista mieltä junatuttavani kanssa.

Enemmän kuin komiaa

Pohjalaisuutta ei ole vain yhtä laatua, ei ole koskaan ollutkaan. Jokaisella on oikeus olla juuri sellainen pohjalainen kuin haluaa, oli sitten kyseessä innovatiivinen maanviljelijä, perinteitä vaaliva taiteilija tai omaleimainen teknologiaosaaja. Meidän on maailman muuttuessa avattava silmiä myös toisillemme, kuunneltava erilaisia näkökulmia ja annettava puheenvuoro kaikille, jotta voimme rakentaa yhdessä vahvempaa paikallisyhteisöä ja maakuntaa.

Usein ”sulatusuuni” sana yhdistetään maailman suuriin metropolikaupunkeihin. Minusta Suomen ja maakuntien väestörakenne kuitenkin alkaa kasvavissa määrin koostumaan syystä tai toisesta muualta muuttaneista ihmisistä. Ja kaikkia meitä ja heitä tarvitaan. Annetaan toisillemme mahdollisuuksia, se ei ole keneltäkään pois. Pohjalaisuus on myös arvoja, jotka voivat yhdistää meitä kaikkia. Siksi onkin tärkeää, ettemme sulkeudu omiin kupliimme ihan täysin, vaan yrittäisimme nähdä toisemme yksilöinä, joilla on omat tarinansa ja kokemuksensa.

Olemme täällä niin paljon enemmän kuin komiaa – meissä on syvää inhimillisyyttä ja rikkautta, joka kumpuaa juurikin moninaisuudesta <3

Heidi Åkerman
Seinäjoen Vihreät

Faisa Egge: Kahdeksalla äänellä 16 osastopaikan vähennys Soitessa

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallituksen kokouksessa 20.5. saatiin lopulliseen päätökseen yhteistoimintaneuvottelut, joiden lopputuloksena päätettiin mm. lomautuksista ja osastojen yhdistämisistä, mikä tarkoittaa osastopaikkojen vähentämistä usealta keskussairaalan osastolta. Yhteensä osastopaikkoja vähennetään 16, mikä tarkoittaa myös hoitajien vähentämistä näiltä samoilta osastoilta.

Nämä säästötoimet ovat suunnitelleet muutaman ihmisen ryhmä, mutta lopullisen päätöksen toimista teki aluehallitus, jossa siinäkin vain 11 henkeä mukana. Heistä 8 hengen enemmistö kannatti suunniteltuja toimenpiteitä. Aluevaltuuston käsiteltäväksi asia ei tullut. Mikä aluevaltuuston rooli edes on, kun näin merkittäviin päätöksiin ei ole kuitenkaan päätäntävaltaa? Suunnitteluryhmä ei konsultoinut tarpeeksi henkilökuntaa, jota asia koskee. Sairaalan henkilökunta ylilääkäreitä myöden ei tiennyt suunnitelmista juuri mitään, vaan joutuivat lukemaan päätöksistä uutisista. Lääkärien ja hoitajien näkökulmia ei kuunneltu. Aluevaltuustollekaan ei kerrottu asioista yhtään sen enempää kuin muillekaan.

Kaikki ymmärtävät, että säästöjä pitää tehdä, mutta täytyy ottaa ensin selvää asioista, kuunnella ihmisiä, joita asia koskee ja ottaa kokonaisuus huomioon. Täytyy selvittää perin pohjin, mitä seurauksia säästötoimenpiteillä olisi.

Lääkärit, joiden kanssa olen keskustellut, kertovat, että osastopaikkojen vähentämiset aiheuttavat muun muassa sen, että täytyy alkaa tehdä kovalla kädellä hoidon rajauksia. Kuka pääsee hoitoon ja kuka ei? Kun Kokkolassa ei ole resursseja hoitaa kaikkia potilaita, täytyy hoito ostaa muista sairaaloista, ja se vasta kalliiksi tuleekin. Myös hoitoon pääsyn viivästyminen saattaa vaikeuttaa hoidon toteuttamista ja saada aikaan lisäkustannuksia.

Säästöjä olisi voinut tehdä myös siten, että Kokkolassa tehdään vaativia leikkauksia, joita ei kaikissa sairaaloissa ole mahdollista tehdä, ja muut sairaalat ostaisivat näitä leikkauksia siten Soitelta. Tähän olisi ollut jo valmiit resurssit ja suunnitelmat mm. kirurgisella osastolla.

Osaava työvoima katoaa Kokkolasta, kun esimerkiksi kirurgit eivät halua jäädä sairaalaan, jossa tehdään vain akuuttileikkauksia. Kun potilaille ei ole tarpeeksi paikkoja osastoilla, heitä kotiutetaan ennenaikaisesti tai ei voida ottaa sisään, vaikka tarve olisi. Tämä johtaa mahdottomaan ambulanssirumbaan, jossa potilaat kulkevat edestakaisin kodin ja sairaalan väliä kalliiksi tulevilla ambulanssikyydeillä.

Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa etsitään uutta johtajaa Soitelle. Olisiko ensin pitänyt valita uusi johtaja, ja sen jälkeen hänen kanssaan yhteistyössä suunnitella säästötoimenpiteet? Nyt uuden johtajan pitää hypätä toteuttamaan muiden päätöksiä, kun näitä päätöksiä vastaan on kuulemani mukaan koko sairaalan henkilökunta. Päätöksiä aletaan toteuttamaan heti syksyllä. Melkoisella vauhdilla edetään.

En halua, että Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa vähitellen aletaan ajamaan alas. Haluan, että maakuntamme asukkaat voidaan jatkossakin hoitaa Kokkolassa parhaalla mahdollisella tavalla ja tarpeeksi ajoissa.

Faisa Egge

Keski-Pohjanmaan aluevaltuuston jäsen

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta Vaasassa: “Hallitus ei voi ummistaa silmiään neljäksi vuodeksi tai nukumme suurien investointien ohi”

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta, europarlamentaarikko Ville Niinistö ja kansanedustaja Krista Mikkonen vierailivat viikonloppuna Seinäjoella, Vaasassa ja Kokkolassa. Tapaamisissa Vihreiden viesti paikallisille oli selvä: puolue vaatii hallitukselta ratkaisuja alueen työvoimapulaan ja visiota vakaalle investointiympäristölle.

Vaasassa tapaamisessa Pohjanmaan kauppakamarin ja Vaasan vaalipiirin Vihreiden kanssa Sofia Virta kertoi peräänkuuluttavansa hallitukselta visiota siitä, miten Suomi varmistaa, että jätti-investoinnit eivät karkaa muualle. Viime viikolla uutisoitiin, että teräsyhtiö SSAB sijoittaa fossiilivapaan tuotantolaitoksensa Raahen sijaan Ruotsiin.   

– Miten Suomesta tulee puhtaan energian innovaatioiden suurvalta? Hallitus ei voi ummistaa silmiään neljäksi vuodeksi tai nukumme suurien investointien ohi, Virta painotti. 

Myös Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Paula Erkkilä oli samoilla linjoilla Virran kanssa.  

– Toivon, että päättäjät osaisivat katsoa tulevaisuuteen ja rakentaa pitkälle kantavia visioita. Ei ole järkeä pumpata rahaa sellaisiin liiketoiminta-aloihin, joilla ei ole tulevaisuutta, vaan pitäisi panostaa siihen, missä on tulevaisuus ja missä investoitu raha tuo paljon hyvää monella tasolla, totesi Erkkilä.   

Vihreiden kansanedustaja, viime kaudella myös ympäristö- ja ilmastoministerinä toiminut Krista Mikkonen sanoi Vaasan seudun olevan mainio esimerkki siitä, miten alueelle on puhtaan energian ansiosta muodostunut yritysten keskittymä. 

– Se on tuonut tänne paljon työpaikkoja, ihmisiä ja verotuloja. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että kun tarjolla on puhdasta energiaa, niin myös investointeja tulee alueelle. Eivät yritykset enää asetu paikkoihin, joissa on tarjolla vain fossiilista energiaa, koska sillä ei ole tulevaisuutta. Yritykset tarvitsevat pitkäaikaista ja vakaata näköalaa investointien kannattavuudelle, Krista Mikkonen sanoi. 

Virta kertoo haastaneensa pääministeripuolue Kokoomusta aiheesta eduskunnassa useaan otteeseen.

– Me Vihreät kaipaamme Kokoomukselta arvojohtajuutta ja vastuunkantoa siitä, että tällaisia investointeja ei saa nyt menettää, sillä ne ovat Suomen taloudelle valtaisa mahdollisuus ja myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon kannalta tilaisuus, jota meillä ei ole varaa hukata, Virta korosti. 

Erkkilällä oli myös toinen painava viesti Vihreille päättäjille: alueella työvoimapula on aito ongelma, joka ei helpotu tai ratkea hallituksen nykyisellä maahanmuuttopolitiikalla. Virran mukaan Vihreät on haastanut hallitusta myös siitä, miten se aikoo taata riittävän työvoiman suomalaisyrityksille. 

– Olen kysynyt hallitukselta lukuisia kertoja, miksi he eivät kuuntele yritysten viestiä siitä, että Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta. Nyt hallitus hidastaa yritysten kasvua tekemällä Suomeen töihin tulemisesta vaikeaa, Virta kertoi. 

Europarlamentaarikko Ville Niinistö painotti, että Suomen on otettava hyöty irti omista veto- ja pitovoimatekijöistään. 

– Kun puhun ulkomaalaisten ystävieni ja kollegoideni kanssa, he korostavat sitä, miten arjen sujuvuus ja turvallisuus ovat yksilölle rahanarvoisia asioita, joita Suomen tulisi hyödyntää nykyistä paremmin omassa brändityössään. 

Virta, Mikkonen ja Niinistö halusivat myös murtaa ennakkoluuloja ja laajentaa käsitystä Vihreistä. 

– Emme me ole viemässä yrityksiltä toimintaedellytyksiä tai yksityishenkilöiltä mahdollisuuksia, päin vastoin. Meidän päättäjien tehtävä on kyetä löytämään ratkaisuja aikamme suurimpiin kysymyksiin, Virta sanoi. 

– Kyllä me esimerkiksi ymmärrämme, että saavutettavuus ovat meillä Suomessa pitkien välimatkojen vuoksi yritysten elinehto ja siksi lentoyhteyksiäkin tarvitaan. Samaan aikaan meidän tulee parantaa raideverkostoa, jotta junamatkustaminen olisi entistä kilpailukykyisempi vaihtoehto lentämiselle, myöskään lentämisen haittojen verottomuus ei ole perusteltua, Mikkonen jatkoi.    

Minna Roukkio-Taipale: Hyvinvointiyhteiskunta elää

Yhteiskuntajärjestys Suomessa perustuu Pohjoismaisen  hyvinvointiyhteiskunnan malliin. Valtio saa tulonsa veroina ja maksuina. Nämä kerätään työtä, pääomatuloa, ja kulutusta verottamalla. Veroina ja maksuina kerätyin tuloin hoidetaan sosiaali- terveys- ja pelastustoimi, koulutetaan ja hoidetaan lapset ja maksetaan turvallisuutta ja lakia valvoville, sekä yhteiskuntaa palveleville palkat ja autetaan vähävaraisia.  Kun verotulot eivät riitä, ottaa valtio velkaa joko omalta keskuspankilta tai ulkomailta. Suomessa on demokratian lisäksi sopimusyhteiskunta, jotka yhdessä takaavat yhteiskuntarauhan. Näitä asioita pidän faktoina. 

Suomessa ja myös muissa vastaavissa yhteiskunnissa työntekijöillä on oikeus lakkoilla. Tällä käytännöllä on varmistettu se että mahdollisuus hoitaa mielenilmaus mahdollisimman sivistyneesti, ja säilyttää luottamus seuraavaan sopimuskierrokseen. Luottamus ja sopiminen tukevat toisiaan. 

Ymmärrän valtion velan nouseen liian korkealle, ja sen pienentämiseksi tulee tehdä säästötoimia. En kuitenkaan ymmärrä miksi alennetaan verotusastetta ja otetaan samanaikaisesti lisää velkaa. Hallituspuolueiden puolelta haukutaan ay-liikettä, ja samalla puhutaan aloitettavaksi rasismin vastainen toiminta. Ei, ay-liikkeen haukkuminen ei ole rasismia, mutta ei sen haukkuminen ole myöskään kansanedustajan arvoista käytöstä. Käyttäytymisen taso pitäisi olla esimerkillistä kun on päässyt noin vaikuttavaan tehtävään. 

Hallituksen esityksessä väitetään edistettävän työllisyyttä, ja saman aikaisesti poistetaan aikuiskoulutustuki. Samaan ihmettelyyn menee kysymys, että miten on varaa lisätä yksityisen terveydenhuollon tukea, kun julkisen terveydenhuollon rahoitukseen ei ole varaa, ja julkinenhan hoitaa ne hyvätuloisten erikoissairaanhoidot. Hyvinvointivaltion tunnusmerkkeihin kuuluu Suomessa heikommista huolehtiminen. Ymmärrän että pitää säästää, mutta en sitä että murennetaan hyvinvointivaltio. 

Valtiolla on liikaa velkaa, siitä ovat lähes kaikki samaa mieltä. Korjaavista toimenpiteistä ei. Valtion ei ole tarkoitus olla velaton. Tavoitteena tulee olla että valtion velka olla hallittavissa, ja alle sovitun osuuden BKT:stä. Hallituspuolueiden leikkauksilla fantasiointi, ja niiden ihannointi osoittaa että käsityskyky tekojen seurauksista loppui. 

Useampi hallitus, kuten nykyinenkin, on väittänyt että talouden nousussa on avain onneen. Se onnen avain on hukassa niin kauan kun ei hoksata että kaiken lähtökohta on tuottavuus. Tuottavuutta kasvattamalla saamme sekä BKT nousuun että sen tuottavuuden, joka jää viivan alle, kun tuloista on menot poistettu. Tämä voidaan panostaa tutkimukseen ja kehitykseen tai tulouttaa voittona. 

Bruttokansantuote johon pääasiassa valtionvelkaa verrataan, on maan tuotannon arvo yhden vuoden ajalta. Eli se ei vielä kerro paljonko jäi viivan alle tulosta, vai menikö kaikki mitä tienattiin. 

Tietenkin tulee pitää järki verovarojen käytössä. Julkisen talouden kokoa tulee verrata vain toiseen vastaavaan valtioon, jossa julkisilla varoilla katetaan samat toiminnot.

Minna Roukkio-Taipale

Keski-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja

Piia Äijö: Kansanedustajat tarvitsevat seksuaalikasvatusta

Hallitukselle oli esitetty kirjallinen kysymys aiheesta, kuinka hallitus aikoo estää Seta Ry:n vierailut Suomen peruskouluissa. Median mukaan kirjallisen kysymyksen allekirjoittaneet kansanedustajat kokevat Setan vierailut ideologisina ja tieteen vastaisina. Ilkka-Pohjalaisessa pohjalainen kansanedustaja Anne Rintamäki kommentoi, ettei ”alle 12-vuotiaille  tarvitse puhua seksiasioista vielä yhtään mitään”.

Koko kirjallinen kysymys ja Rintamäen kommentit aiheesta osoittavat uskomatonta tietämättömyyttä lasten ja nuorten kehityksestä sekä piittaamattomuutta lasten oikeuksista.

Setan vierailut kouluissa eivät tarkoita, että Seta kertoisi lapsille ”seksiasioista”. Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat todella paljon laajempia asioita kuin pelkkä seksi. Seksuaalikasvatusta tehdään jo päiväkodeissa, joissa lapsille opetetaan mm. turvataitoja. Lapsen seksuaalisesta kehityksestä voi lukea luotettavaa tietoa esimerkiksi Väestöliiton sivuilta.

Toki kouluissa pitää puhua seksistäkin, ja olisi hyvä, että aiheesta kerrottaisiin lapsille ja nuorille ikätasoisesti myös kotona. Kertomatta jättäminen on lähinnä vaarallista. Tällöin lapsi kasvaa ajatukseen, että seksistä ei saa puhua tai että se on häpeällistä, mikä ei ainakaan edesauta teini-iän kasvua ja kehitystä.

On absurdia keskustella Setan vierailuista koulussa ja lapsille annettavasta seksuaalikasvatuksesta tähän sävyyn samaan aikaan, kun yhä nuoremmat lapset saavat aikuisilta dickpicejä ja näkevät pornovideoita. Eivät lapset pysty käsittelemään netissä näkemiään asioita ilman, että he kuulevat luotettavilta tahoilta luotettavaa tietoa seksistä ja seksuaalisuudesta. En usko kenenkään vakavissaan toivovan, että lapsi saa kaiken tietonsa seksuaalisuudesta ja seksistä netistä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus opetukseen, myös seksuaalisuuteen liittyvään.

Mielestäni on selvää, että hallitukselle esitettyä kysymystä puoltavat kansanedustajat eivät oikein tiedä, mistä puhuvat. Tiede ei millään tapaa sodi seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuutta vastaan, päinvastoin. Toisekseen nämä kansanedustajat eivät ymmärrä sukupuolineutraalia kasvatusta. Sukupuolineutraalius huomioidaan lasten kasvatuksessa esimerkiksi antamalla kaikkien lasten leikkiä samoja leikkejä, tai pukeutua kuten haluavat. Sen tavoitteena ei ole poistaa naisia tai miehiä, vaan antaa jokaisen olla sellainen kuin on. Tämä ei ole mitään uutta tai ideologista eikä vaaraksi kenenkään kehitykselle, eikä liity juurikaan Setan vierailuihin kouluissa.

Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvatusta ja tietoa, myös seksuaalisuudesta. Niin taitavat tarvita myös kansanedustajamme.

Piiä Äijö

Kirjoittaja on Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja

Piia Äijö: Alueellamme vallitseva asenneilmapiiri ja homofobia ajavat nuoria muualle

Suomi sai uuden presidentin 1.3.2024. Alexander Stubbin ja Pekka Haaviston välinen vaalitaisto oli historiallisen tiukka, ja moni suomalainen seurasi tiiviisti vaaleihin liittyviä keskusteluja. Aina ei pysytty ihan asialinjalla, etenkin virallisten vaalipaneelien ulkopuolella keskustelun taso oli usein ala-arvoista. Mediassa, etenkin somessa, keskustelun kantava teema tuntui olevan, voiko homo olla presidentti? Vaalien jälkeen MTV:n kysely paljasti, että 24 %:lle Stubbia äänestäneistä Haaviston seksuaalinen suuntautuminen ratkaisi äänestyspäätöksen.

Presidentinvaalien tulosta on turha tätä enempää spekuloida, mutta vaalien aikaisesta keskustelusta voisimme vielä oppia paljon. Ilmi tulleet asenteet luovat karua kuvaa suomalaisten erilaisuuden pelosta. Pohjanmaalla asenneilmapiiri tuntuu olevan vielä muuta maata rajoittuneempi, ja homofobiaa naamioidaan ”konservatiivisuudeksi” ja ”perinteisten arvojen kannattamiseksi”. No, mielipiteitähän saa olla erilaisia, joten miksi tämä on ongelma?

Siksi, että kun netissä, kahvipöytäkeskusteluissa tai Ilkka-Pohjalaisen haastatteluissa sanotaan, ettei homo kelpaa presidentiksi, ei puhuta vain Haavistosta. Sanoma iskee syvälle jokaiseen seksuaalivähemmistöön kuuluvaan. Suomessa on ja on aina ollut seksuaaliselta suuntautumiseltaan moninaisia ihmisiä. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä 8. ja 9. luokkalaisista nuorista 14 %, lukiolaisista 16,9 % ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 12,2 % ilmoitti kuuluvansa seksuaalivähemmistöön. Määrä on suuri, emmekä siis puhu yksittäisistä Helsingin Kalliossa asuvista tyypeistä, vaan ihan meillä täällä Pohjanmaallakin on monenlaista väkeä.

Meille pohjanmaalaisille olisi tärkeää saada myös nämä vähemmistöihin kuuluvat nuoret tuntemaan, että he kuuluvat tänne. Muualla Suomessa jo ymmärretään, että ihmisiä on monenlaisia, eikä kaikkien tarvitse mahtua tiettyyn muottiin. Nuoret, jotka lähtevät  Pohjanmaalta muualle Suomeen opiskelemaan, eivät halua enää palata pohjalaiseen tunkkaiseen ilmapiiriin. Seksuaalivähemmistöön kuuluva voi löytää kaupungista paikan, jossa häntä ei haukuta, kiusata tai hänen pätevyyttään vähätellä, toisin kuin Pohjanmaalla.

Meillä Pohjanmaalla on siis valtavasti töitä omien ennakkoluulojemme kanssa. Maalle kyllä mahtuu monenlaista kulkijaa, eikä kenenkään asia ole arvostella toisia siksi, että joku ei sovi pieneen muottiin ”oikeanlaisesta” pohjalaisesta. Haluammeko todella olla alue, jossa joukkoon hyväksytään vain heterot?

Piia Äijö

Etelä-Pohjanmaan Vihreiden puheenjohtaja

Jenni Kuisti: Eteläpohjalainen liha-ideologia

Tähän mennessä on jo tullut selväksi, että maalaisjärki tarkoittaa eri ihmisille hyvin eri asioita, mutta silti haluan nyt käyttää sitä sanaa. Pidän itseäni vahvasti maalaisjärkisenä. Asun maaseudulla, olen kasvanut maatilan pihapiirissä, hoitanut monia erilaisia eläimiä ja harventanut kasvimaata kyllästymiseen saakka. 

Maatalous on yksi suurimman arvostukseni saavista aloista. Me tulemme aina tarvitsemaan alan osaamista ja maatalous tulee olemaan suuressa roolissa myös monien ympäristöömme liittyvien haasteiden ratkaisuissa. Näen myös eläimet osana tätä yhtälöä, kuten myös vihreiden maatalouspoliittisessa ohjelmassa nähdään.

Samaan aikaan Provinssin linjauksen kasvipohjaisen ruuan lisäämiseen pyrkivistä toimista ovat järkeviä ja oikeansuuntaisia, eivätkä nämä asiat ole keskenään ristiriidassa. Meillä on laajasti tutkimustuloksia eri näkökulmista siitä, että kasvisten osuutta ruokavaliossa on syytä lisätä. Se ei ole ideologiaa, vaan kylmää faktaa. 

Olen jo vuosia pyrkinyt valitsemaan mahdollisimman usein kasvisvaihtoehdon ja arvostan kaikkea päätöksentekoa, joka tekee siitä helppoa ja kannustavaa. Provinssissa on ensi kesänäkin tarjolla lihaa, mutta sen vaihtaminen välillä vegaaniannokseen saattaisi tehdä hyvää itse kullekin.

MTK:n toiminnanjohtaja Ojaniemi totesi Ilkka-Pohjalaisessa 15.2., että kotimaisen ruokaketjun kanssa tulisi tehdä yhteistyötä, eikä rummuttaa yhtä ideologiaa. En tiedä miksi MTK ja moni muukin tuntuu jatkuvasti unohtavan, että kotimaassamme, lähelläkin, tuotetaan myös paljon kasviksia ja jatkojalostetaan niitä edelleen erilaisiksi tuotteiksi. 

Kun mietin sitä tapaa, jolla mummuni käytti eläintuotteita ja miten suuri osuus ruuasta tuli kasvimaalta  ja metsästä, on nykyinen eläintuotteiden käyttö aikamoista pröystäilyä. Meidän kaikkien terveydelle ja yhteiselle ympäristöllemme on hyvä pyrkiä takaisin lähemmäs mummuni tapoja. Lihansyöntihän on lisääntynyt viime vuosikymmeninä huimaa tahtia. 

Mietinkin vallitseeko meillä sittenkin jonkinlainen liha-ideologia, joka syrjäyttää terveen maalaisjärjen ja tieteellisen tiedon? Kun lihansyönnin vähentäminen tavoitteena mainitaan jossain, iskee ideologian sumentamana pakottava tarve kommentoida somekeskusteluihin ja samaan aikaan syödä vain lisää lihaa. No tämä oli huumoria, mutta juuri niin absurdilta keskustelu välillä vaikuttaa.

Jenni Kuisti

Kuisti toimii valtuutettuna Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ja Alajärven kaupunginvaltuustossa

Jenni Kuisti Vaasan vaalipiirin puheenjohtajaksi/ Jenni Kuisti valdes till ordförande för De Gröna i Vasa valkrets

Vaasan vaalipiirin Vihreät ry on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen vuodelle 2024 yhteiskuntatieteiden maisterin ja sosiaalityöntekijä  Jenni Kuistin. Kuisti toimii Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa ja kaupunginvaltuutettuna Alajärvellä. 

-Ensi vuonna keskitymme kolmiin vaaleihin: tuemme Pekka Haaviston presidenttiehdokkuutta, kampanjoimme kesäkuussa järjestettävissä eurovaalissa sekä hankimme ehdokkaita vuoden 2025 kunta- ja aluevaaleihin, jotka järjestetään ensimmäistä kertaa samaan aikaan, Kuisti toteaa.

Piirin puheenjohtajana vuodet 2021-2023  toiminut Lotta Alhonnoro luopuu tehtävästä. Hän jatkaa työtään kaupunginhallituksen jäsenenä Vaasassa ja aluevaltuutettuna Pohjanmaan hyvinvointialueella.

– Olen tutkijana tottunut hakemaan työlleni suurinta mahdollista vaikuttavuutta. Olemme kaudellani uudistaneet toimintaa ja saaneet innostuneita uusia mukaan. Nyt on aika siirtyä eteenpäin myös henkilökohtaisista syistä johtuen. Kun yhden oven sulkee, uusia avautuu, kertoo Alhonnoro.

Ensi vuoden hallitukseen valittiin Tiia Lumilaako, Elina Sahlgren, Heidi Väliaho, Piia Äijö, Marko Perälä, Anni Teerikangas, Minna Roukkio-Taipale, Taavi Horila ja Laura Ala-Kokko. Varajäseninä toimivat Safa Hammad, Topias Lahdensuo, Jami Haavisto, Maria Saita ja Laura Sahlgren.

Pä svenska:

De Gröna i Vasa valkrets har valt Jenni Kuisti, civilingenjör och socialsekreterare, till ny ordförande för 2024. Kuisti är fullmäktigeledamot i Södra Österbottens välfärdsområde samt i Alajärvi stadsfullmäktige.

– Nästa år ska vi fokusera på tre val: vi ska stödja Pekka Haavistos presidentkandidatur, vi ska kampanja i EU-valet som hålls i juni och vi ska värva kandidater till 2025 års kommunal- och välfärdsområdesval, vilka hålls samtidigt för första gången, säger Kuisti.

Lotta Alhonnoro, som varit distriktets ordförande åren 2021-2023, var inte längre tillgänglig för uppdraget. Hon fortsätter sitt arbete som ledamot i Vasa stadsfullmäktige och i Österbottens välfärdsområdes fullmäktige.

Till nästa års styrelse valdes Tiia Lumilaako, Elina Sahlgren, Heidi Väliaho, Piia Äijö, Marko Perälä, Anni Teerikangas, Minna Roukkio-Taipale, Taavi Horila och Laura Ala-Kokko. Ersättare är Safa Hammad, Topias Lahdensuo, Jami Haavisto, Maria Saita och Laura Sahlgren.

Juuli Ojansuu Vaasan vaalipiirin vihreiden toiminnanjohtajaksi

Vaasan vaalipiirin uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu FM Juuli Ojansuu. 

– Odotan innolla paikallisiin vihreisiin toimijoihin tutustumista ja kolmen maakunnan alueella kiertämistä syksyn aikana. Pääsemme heti yhdessä  tukemaan Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjaa, tekemään eurovaaleja sekä valmistautumaan vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleihin, Ojansuu kertoo.

Ojansuu on työskennellyt Satakunnan Vihreiden toiminnanjohtajana viimeiset neljä vuotta ja ottaa haltuunsa nyt myös Vaasan vaalipiirin alueen. Ennen Vihreitä hän on työskennellyt mm. tuottajana viestintätoimistossa ja tapahtumissa.

– Asuinpaikkani pysyy edelleen Porissa, mutta minua tullaan näkemään säännöllisen usein Vaasan vaalipiirin alueella. Sukuani asuu mm. Etelä-Pohjanmaalla, mistä äitini on aikanaan muuttanut Poriin, eli tämä on oiva tilaisuus nähdä myös heitä samalla useammin, toteaa Ojansuu.

Uuden toiminnanjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi, kun Mikko Jokipii lopetti tehtävässään kesällä. Ojansuu aloitti tehtävässään 1.9.2023.

– Olemme iloisia, että Ojansuu tarttui innolla ehdotukseemme ryhtyä myös Vaasan vaalipiirin toiminnanjohtajaksi. Halusimme tehtävään kokemusta sekä näkemystä, ja sitä nyt todella saamme, kertoo Vaasan vaalipiirin puheenjohtaja Lotta Alhonnoro.