Ajankohtaiset uutiset nuorten hyvinvoinnista huolestuttavat. THL:n tutkimuksen mukaan korona-aikana nuorten yksinäisyys lisääntyi ja osallisuus heikkeni. Omassa opiskelijapiirissä olen huomannut saman, huolestuttavan ilmiön. Opiskelijat kamppailevat henkisen hyvinvoinnin, opintojen ja sosiaalisen elämän kanssa. Monia huolettaa oma taloudellinen tilanne.
Opiskelijoiden toimeentulo nojaa lainapainotteisuuteen ja opiskelijat ovat yhä velkaantuneempia. Kuinka jaksaa arjessa, jos omasta toimeentulostaan kantaa huolta päivittäin? Suunta näyttää huonolta. Seuraava hallitus ei saa leikata esimerkiksi asumisen tuista, sillä tämä huonontaa opiskelijoiden taloudellista tilannetta entisestään.
Nuoret ovat tulevia veronmaksajia, vastuunkantajia sekä tulevaisuuden osaajia. Nuorten hyvinvointiin tulee panostaa, sillä tulevaisuuden yhteiskunta ei pyöri ilman hyvinvoivia tulevaisuuden tekijöitä.
Pahoinvoinnista kertovat myös uutiset nuorten huumeidenkäytöstä. Yli puolet suomalaisista ammattikoulu- ja lukioikäisistä kertoo huumeiden hankkimisen olevan helppoa. Nuorten tyytyväisyys elämäänsä vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan on laskenut vuodesta 2019. Yhä useampi painii mielenterveyden kanssa ja ennaltaehkäisevää apua on tarjolla liian vähän. Avun saanti on nuorelle vaikeampaa kuin huumeiden hankkiminen.
Mielenterveyspalveluihin täytyy saada lisäresursseja. Korona-aikana yksinäisyyden kokemukset olivat viisi kertaa yleisempiä korkeakouluopiskelijoilla, jotka kokivat itsensä muutoinkin psyykkisesti kuormittuneeksi. Seuraavan hallituksen tulee paikata korona-ajan nuoriin jättämät jäljet, keskittäen resursseja mielenterveyspalveluihin sekä koulutukseen.
Nuorten syrjäytymistä tulee ennaltaehkäistä. Suomessa on noin 60 000 syrjäytynyttä ihmistä, joista suurin osa on poikia ja miehiä. Nuorten miesten syrjäytyminen johtaa usein vakaviin mielenterveysongelmiin ja miesten itsemurhat ovat yleisimpiä. Syrjäytyminen voi johtaa päihteiden käyttöön, jolloin apua ei haeta tai ole saatavilla. Miesten kynnys hakea apua on yhteiskunnassamme korkea.
Nuorten väkivaltainen käytös sekä rikollisuuden kasvu ovat ratkaisuja vaativa ongelma. Jengiytymisestä puhuttaessa vedotaan maahanmuuttoon, Suomea syytetään Ruotsin jalanjäljissä kulkemisesta. Näin ei synny ratkaisuja. Rikollisuuden kitkeminen perustuu nuorten auttamiseen ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Tällaiset henkilöt tarvitsevat ympärilleen luotettavia aikuisia, jotka inhimillisesti ja syrjimättä tarjoavat tukensa vaikeinakin hetkinä.
Tarvitsemme konkreettisia toimia. Koronapandemian sekä heikentyneiden mielenterveyspalveluiden takia nuorten kasvanut pahoinvointi näkyy ja kuuluu. Vaikutukset näkyvät vielä pitkään ellemme ota tilannetta vakavasti. Pienentyneet sosiaaliset verkostot ja kasvanut pahoinvointi vaikuttavat suoraan hyvinvointiin ja mielenterveyteen.
Seuraavan hallituksen tulee panostaa koulutukseen, opiskelijoihin sekä nuoriin. Nuorten hyvinvointi takaa hyvinvoivan Suomen – nyt ja huomenna.
Maria Saita, opiskelija
Vaasan kaupunginvaltuutettu sekä kaupunkiympäristölautakunnan jäsen