Venäjän sotatoimet ovat kriisiyttäneet energiansaantia. Tuottajien ja kuluttajien odotetaan, sinänsä täysin oikeutetusti, saavan apua valtiolta hankalaan tilanteeseen. Tukitoimet ovat kuitenkin vain välttämätöntä tekohengitystä, sillä tarvitsemme samanaikaisesti kestävämpiä, pidemmän tähtäimen ratkaisuja planetaariseen kriisiin: teollistumisesta asti olemme käyttäneet tulevienkin sukupolvien resursseja. Resurssien vähenemisellä on seurauksensa talouskasvulle ja väistämättä myös elintasolle.
Yksi tapa loiventaa tulevia haasteita on kiertotalouteen siirtyminen. Europan parlamentin määritelmän mukaan kiertotalous on ”tuotanto- ja kulutusmalli, jossa materiaalit ja tuotteet hyödynnetään mahdollisimman pitkälle lainaamalla, vuokraamalla, uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla ja kierrättämällä”. Kiertotaloudessa tuotteiden elinkaari pitenee, jäte minimoituu ja materiaalit tuottavat lisäarvoa toistamiseen, toisin kuin sen vastakohdassa, lineaarisen talouden mallissa. Vihreiden poliittisessa ohjelmassa eduskuntakaudella 2023–27 halutaan kiertotalouden osalta parantaa materiaalitehokkuutta ja vähentää luonnonvarojen kulutusta, ajaa EU-tasolla tehokkaita kiertotaloustoimenpiteitä sekä valjastaa taloudellinen ohjaus kiertotalouden edistämiseen.
Valtioneuvoston periaatepäätös kiertotalouden strategisesta ohjelmasta pitää kiertotaloutta talouden ja työllisyyden kannalta merkittävänä mahdollisuutena. Lisäksi sillä vastataan luonnonvarojen vähenemiseen, hiilidioksidipäästöihin sekä muihin kriittisiin ympäristöongelmiin. Periaatepäätöksessä sanotaan siirtymän hiilineutraaliin kiertotalouteen edellyttävän kokonaisvaltaista muutosta valtion, yritysten sekä kotitalouksien asenteissa ja toiminnassa. Pidän tärkeimpinä valtion ohjaustoimenpiteitä, sillä erilaisilla organisaatioilla ja kansalaisilla on erilaisia resursseja ja vaikutusmahdollisuuksia ilman rakenteellisia muutoksia. Lisäksi me ihmiset emme useinkaan halua luopua saavutetuista eduista ilman kollektiivista odotusta.
Vaasan vaalipiirin maakunnat vaikuttavat ainakin strategisella tasolla olevan mukana kiertotalouden siirtymässä. Sekä Keski-Pohjanmaan maakuntastrategiassa 2040 ja -ohjelmassa 2022–25 että Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2050 ja -ohjelmassa 2022–2025 kiertotalous mainitaan 38 kertaa. Etelä-Pohjanmaan yhdistetyssä maakuntasuunnitelmassa 2050, maakuntaohjelmassa 2022–2025 sekä älykkään erikoistumisen strategiassa vuosille 2021–2027 taas on 14 kiertotalouden mainintaa. Maakunnissa kiertotaloudelle on määritetty erilaisia tavoitteita ja on haussa rahoitusta kiertotalouden toimenpiteisiin.
Alueemme toimijat voivat rahoitusta hakemalla määrittää alueemme tulevaisuutta kestävässä siirtymässä. Vaikka pidän tärkeänä globaalilla tasolla eri alueiden ja ihmisten tasavertaista hyvinvointia, uskon, että myös kestävässä siirtymässä on häviäjiä ja voittajia. Tulevaisuuttamme tässä kehityksessä määrittää mielestäni se, kuinka nopeasti olemme valmiita hyväksymään planeettamme tilaa koskevat realiteetit ja etsimään niiden rajoissa uudenlaista, kestävää elämäntapaa.
Ylläoleva teksti julkaistu myös to 3.11. Keskipohjanmaan verkkosivuilla.
Laura Sahlgren
Aluevaltuutettu, eduskuntavaaliehdokas
Kokkola