Joka viides käyttää sosiaalipalveluita. Ne ovat yhteiskunnan toimivuuden, turvallisuuden ja myös yksilön hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeitä palveluita. Niitä toteuttamassa on moninainen ammattilaisten joukko. Työ on monin tavoin vaativaa ja kuormittavaa.
Sosiaalityöntekijä käyttää työssään merkittävää julkista valtaa. Lastensuojelun sosiaalityöntekijän työnkuvaan kuuluvat esimerkiksi huostaanoton valmistelut ja kiireellisen sijoituksen päätökset. Päätöksistään hän vastaa henkilökohtaisesti lain edessä. Kirjaimellisesti ihmishenget ovat ajoittain sosiaalityöntekijän päätösten varassa.
Sosiaalipalvelut ovat myös paljon muuta kuin lastensuojelu. Myös esimerkiksi vammais- ja aikuissosiaalityössä tehdään merkittäviä yksilön elämään vaikuttavia päätöksiä. Erilaisissa sosiaalipalveluissa tuetaan ihmisiä ja heidän hyvinvointiaan eri elämäntilanteissa. Sosiaalipalveluissa ei mikään osa ihmiselämästä jää vieraaksi.
Monessa kunnassa sosiaalityöntekijät vaihtuvat tiuhasti ja sosiaalihuollon ammattihenkilölain vaatimukset täyttävistä ammattilaisista on pulaa, vaikka heitä on maassamme riittävästi olemassa nykyisiin virkoihin. Vaihtuvuus merkitsee suurempaa taakkaa niille, jotka töissä yhä jatkavat. Puuttuvat työntekijät voivat merkitä myös useampia kriisiytyneitä tilanteita, joita sosiaalihuollon viimeinen perälauta, sosiaali- ja kriisipäivystys, hoitaa. Asiakkaan ja yhteiskunnan etu tietysti on, että apu saataisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Se, että sosiaalityöntekijät eivät pysy tehtävissään tarkoittaa usein myös asiakkaalle oman työntekijän vaihtumista. Surullisessa Vilja Eerikan tapauksessa, jossa lapsi menehtyi vanhempansa surmaamana useista lastensuojeluilmoituksista huolimatta, merkittävänä tekijänä oli työntekijöiden vaihtuminen. Se mahdollisti tilannekuvan hämärtymisen ja sen, ettei kokonaiskuvaa lapsen tilanteesta ollut kellään. Pysyvällä omalla työntekijällä on siis suuri merkitys.
Työntekijöiden vaihtuvuuteen vaikuttavat monet asiat, yksi merkittävä tekijä on kohtuuttoman suuri työkuorma. Sosiaalityöntekijät kärsivät moraalisesta stressistä, koska joutuvat muun muassa tinkimään työn laadusta kiireen alla. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia muistutti hiljattain, että eläköityvistä sosiaalityöntekijöistä suurin osa jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien keski-ikä on 55-vuotta.
Vuoden 2022 alusta lastensuojeluun on tullut asiakasmitoitus. Sosiaalityöntekijällä voi olla kerrallaan korkeintaan 35 asiakkuutta hoidettavanaan. Asiakasmitoitukset tarvitaan mielestäni kuitenkin kaikkeen sosiaalityöhön. Tarvitaan joustoja ja vaikuttamismahdollisuuksia, ei työajan pidennyksiä, joita valtakunnansovittelija sovintoesityksessään viimeksi tarjosi. Työajan pidennys valmiiksi kuormittuneille työntekijöille on täysin väärä signaali. Lisäksi tarvitaan riittävä palkkaus, sosiaalialan palkkakuopasta nostava palkkaohjelma, jotta asiantuntijamme eivät haikailisi muille aloille.
Sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksena on maisterikoulutus, sosiaaliohjaajat ovat myös korkeakoulutuksen saaneita ammattilaisia. Sosiaalialan korkeakoulutettujen palkkauksessa työn vaativuutta, kuormittavuutta ja vastuuta ei tällä hetkellä tunnisteta.
Jenni Kuisti (vihr)
Sosiaalityöntekijä (YTM), sosionomi (AMK)