Kurikan noin 21 000 asukkaasta noin 27% on yli 60 -vuotiaita. Vuosien 2016 – 2026 aikana yli 65 -vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan 13% ja yli 85 -vuotiaiden määrä 17%. Tämä asettaa kunnan tärkeiden ratkaisujen äärelle, jotta vältyttäisiin liian suurelta hintalapulta ja terveydenhuollon kantokyvyn romahtamiselta. Kurikka on rakenteellinen malliesimerkki maaseudulla.
Eliniän pidentyessä ja suurten ikäluokkien määrän kasvaessa, nousee kysymykseen ennaltaehkäisevät toimet – koskien niin ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia, kuin myös julkisen puolen kantokykyä tuottaa erilaisia palveluita.
Erilaisten ennusteiden mukaan koskien iäkkäämpien ihmisten määrän kasvua vuoteen 2040, huollettavia henkilöitä tulee olemaan 2,05 -kertainen määrä yhtä työntekijää kohden. Pienissä ja keskisuurissa kunnissa tämä näkyy kaikista selkeimmin, sillä työikäisten määrä voi olla suhteessa vähäisempi. Tässä kohdin tuleekin nähdä mahdollisuus luoda ja lisätä työpaikkoja integroimalla julkisen puolen, sekä yksityisen sektorin palvelut.
Yritykset myötävaikuttavat kunnan talouteen ja niiden rooli kunnantaloudessa on tärkeä, sillä vetovoimaiset yritykset luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja kuntaan. Julkisen ja yksityisen sektorin monipuolinen yhteistyö kattaa ikäihmisten terveyden ylläpidon, esimerkiksi erilaisten liikunta-, kuntoutus- ja kulttuuripalvelujen kautta.
Laaja yhteistyöverkosto
Laaja yhteistyöverkosto kattaa julkisen ja yksityisen sektorin. Se takaa potilaalle suoran yhteyden saada kokonaisvaltaista tukea ja hoitoa. Pääteema on myötävaikuttaa potilaan terveyteen, toimintakykyyn ja hyvinvointiin siten, että hän pärjää itsenäisesti perusaskareiden äärellä. Yhteistyöverkoston avulla pienennetään akuutteja tapaturmia, leikkauksia ja muun muassa kalliin laitoshoidon tarvetta.
Verkoston sisällä kommunikaation tulee toimia jokaisen ammattitahon suuntaan. Verkosto ei koske vain yksityisten palvelutarjoajien katon alla tuotettavia palveluilta, vaan laajaa yhteistyötä eri tahojen välillä, niin ettei palveluiden hinta käy liian suureksi asiakkaalle. Tahoja voivat olla esimerkiksi kuntoutuspalvelut, liikuntapalvelut, lääkäri- ja terveydenhuoltopalvelut, mielenterveyspalvelut, sekä erityisesti haja-asutusalueilla liikennepalvelut, jotta sellaiset joilla ei ole omaa autoa pääsevät harrastuksiin. Lisäksi etenkin ikäihmisten kohdalla mahdollinen yksinäisyys ja sen negatiiviset vaikutukset terveyteen tulisi huomioida kaikissa palveluissa.
Laaja yhteistyöverkosto kattaa myös sen, että ikäihminen saa tiedon erilaisista palveluista eikä joudu itsenäisesti niitä etsimään esimerkiksi internetistä. Tiedon on oltava selkeästi esillä ja siitä tulee kertoa verkoston jokaisen tahon kautta ilman minkäänlaisia rajavetoja vastuualueisiin vedoten.
Taloudellinen tilanne ei saa estää liikunnan harrastamista
Terveys ei ole muuttumaton asia, vaan edellyttää aktiivista toimintaa. Liikunta- ja kuntoutuspalveluilla on suuri merkitys jokaisen ihmisen terveyteen. Säännöllinen liikunta vaikuttaa monin tavoin terveyteen, kuten sairauksien ennaltaehkäisyyn ja jälkihoitoon, kuntoon, jaksamiseen, voimantuottoon, arjessa pärjäämiseen, tasapainoon, liukastumisten välttämiseen, muistiin, mielenterveyshaasteisiin, sosiaalisuuteen, sekä lihavuuteen.
Liikunnan tärkeyttä ei tule missään nimessä vähätellä ikäihmisten hoidossa ja tässä ennakointi on erityisen tärkeässä roolissa. Monella ikäihmisellä eläkeraha voi olla hyvin pieni. Eläketurvakeskuksen sivujen mukaan pienintä eläkettä saavat Etelä-Pohjanmaalaiset eläkeläiset, joista monella eläkeraha voi olla alle 1250 euroa kuukaudessa. Taloudellinen tilanne ei saa olla este liikunnan harrastamiselle. On arvioitu, että jos ikäihmisten toimintakykyä ylläpidettäisiin kuntoutuksen ja ohjatun liikunnan tukemana, tehtäisiin sillä noin miljardin säästöt. Näin ollen erilaiset rahalliset tuet esimerkiksi liikuntaan eivät olisi kulueriä vaan investointeja.
Kyse ei ole loppupeleissä vain varojen jakamisesta, vaan myös verotulojen lisäämisestä. Suurten ikäluokkien määrän kasvu suhteessa veronmaksajiin luo tilanteen, missä on osattava toimia ennen kuin sattuu. Ilman oikein kohdennettuja investointeja ei luoda toimivia työkaluja ja tässä säästöjen ei tulisi olla keskiössä, vaan kyky katsoa kulujen tuolle puolen.
Investointi nyt järkevästi rakennettuun kokonaisuuteen tuottaa säästöjä pidemmällä aikavälillä lisäten työpaikkoja ja maaseudun houkuttelevuutta, luoden tasavertaisuutta, sekä pitäen huolen ikääntyvän väestönosan hyvinvoinnista.
Hanna Härkönen
Yrittäjä, kuntavaaliehdokas, Kurikka