Taloudellinen kasvu on tuottanut hyvinvointia meille sekä viime vuosikymmeninä myös kehittyville maille. Kasvu on kuitenkin perustunut fossiilisista polttoaineista saatavalle halvalle energialle ja pitkällä tähtäimellä kestämättömälle luonnonvarojen käytölle. Kaikkien ihmisten pääsy mitattuna suomalaiseen elämäntapaan materiaalisesti vaatisi viiden maapallon verran luonnonvaroja.
Alueellamme on käynnissä monia vihreän siirtymän energiahankkeita, joilla on myönteisiä vaikutuksia puhtaampaan energiansaantiin ja työllisyyteen. Suomi ja monet maat ovat asettaneet hyviä tavoitteita fossiilitalouden purkamiselle, mutta nykyiset toimenpiteet ovat viemässä meitä kohti 2,5–2,9 asteen lämpenemistä – kriittisenä pidetyn 1,5 asteen sijaan.
Sähköautojen, vedyn, biopolttoaineiden, aurinkopaneelien ja tuuliturbiinien valmistus sekä energian varastointi vaativat luonnonvaroja. Geologian tutkimuskeskus uutisoi viime huhtikuussa tutkimuksestaan, jonka mukaan mineraalivarat eivät tule riittämään edes yhden sukupolven sähköautoiluun globaalilla tasolla. Lisäksi tutkimuskeskus kertoo, että uusiutuvien polttoaineiden käyttö vaatii enemmän energiaa kuin aiemmin ja samanaikaisesti niiden teho on mahdollisesti pienempi sekä tuuli- ja aurinkoenergian varmuusvaraston tarve on aliarvoitu aiemmissa tutkimuksissa.
Kiertotalous tuo joitain mahdollisuuksia, sillä nykyisellään luonnonvaroista uusiokäytetään maailmalaajuisesti alle kymmenen prosenttia. Alueellisesti meillä on mahdollisuus olla siirtymässä kehityksen eturintamassa ja voittajien puolella sekä tuottaa taloudellista hyvinvointia globaalista tilanteesta huolimatta. Näemme kuitenkin, että energia tulee maksamaan ja se tulee muuttamaan yhteiskuntaa. Edessä on energiankulutuksen hillitseminen joko hallitusti tai antaen tilanteen yllättää. Puhe vihreästä siirtymästä luo toivoa, mutta olisi oikein tuoda viestiä myös siitä, että joudumme sopeuttamaan elintasoamme. Emme voi enää nojata talouskasvuun hyvinvoinnin tuottajana käyttäessämme tulevien sukupolvien luontopääomia.
Allardtin määritelmän mukaan hyvinvointi on riittävää toimeentuloa, mielekästä tekemistä, merkityksellisiä suhteita ja itsensä toteuttamisen mahdollisuuksia. On todettu, että materiaalisesti korkea elintaso tuottaa jopa pahoinvointia. Luonnonvarojen, energiansaannin ja ilmaston kannalta kestävä elämäntapa vois siis tuottaa meille uudenlaista ei-materiaalista hyvinvointia. Saavutetuista eduista siis voi ja myös kannattaa luopua!
Laura Sahlgren
Eduskuntavaaliehdokas
Kokkola