Vaasan radan sähköistämisestä on 11 vuotta. Aikanaan sitä vastustettiin kannattamattomana ja kalliina syöttöratana pääradalle. Sähköistyksen jälkeen etenkin työmatkustajien määrä on kuitenkin kasvanut, ja Vaasa on nyt huomattavasti lähempänä Seinäjokea ja Tamperetta.
Tämä on hyvä esimerkki toimivien raideyhteyksien merkityksestä. Investointi rataan on investointi työllisyyteen ja yritysten toimintaedellytyksiin, mutta myös maakuntien ja maaseudun elinvoimaan. Mitä nopeammat ja sujuvammat junayhteydet Suomeen saadaan, sitä vähemmän tarvitsemme maakuntalentokenttiä. Niiden tekohengitykseen käytetyllä rahalla olisi rakentanut jo merkittävästi pysyvää ratainfrastruktuuria Suomeen.
Vaasan suhteen työmatkustus on kasvanut pääasiassa rannikolta sisämaahan Seinäjoen ja Tampereen suuntaan. Syy on ilmeinen: arkipäivien aikataulut eivät palvele työssäkäyntiä Vaasassa. Työvoiman liikkuvuuteen tarvitaan kipeästi apua, ja siksi junien aikatauluilla voi olla valtava merkitys siihen, millaiset työssäkäyntialueet kaupunkien ympärille muodostuvat. Yhteyden nopeuttaminen tulee olla myös pitkän aikavälin tavoitteena, mutta ensisijaisesti vuoroja on saatava tiheämmäksi ja työliikennettä paremmin palvelevaksi.
Toimivat raideyhteydet tuovat kaupungit lähemmäksi toisiaan, ja sitä myötä myös yritykset ja työpaikat paremmin saavutettaviksi. Tampereen lisäksi Jyväskylä olisi luonteva suunta pendelöinnille Pohjanmaalta. Nyt hukkaamme suuren yliopistokaupungin valtavan potentiaalin välttävien raideyhteyksien takia: kun Seinäjoelta Tampereelle menee junalla tunti, Jyväskylään körötellään Haapamäen kautta miltei kolme tuntia. Toimiva poikittaisliikenne voisi tehdä Vaasan satamasta helposti saavutettavan portin maailmalle ja avata täysin uusia mahdollisuuksia ihmisten, ideoiden ja investointien nopealle liikkumiselle Keski-Suomen ja Pohjanmaan välillä.
Tarvitsemme tulevalla hallituskaudella siis päätöksen Jyväskylän radan kunnostamisesta, nopeuden nostosta ja sähköistämisestä. Tämä palvelee paitsi pohjalaisia kaupunkeja, myös Keuruuta, Haapamäkeä ja Jyväskylää.
Elämää on myös maakuntien ja niiden kaupunkien välillä; kaikki siitä ei kulje etelästä pohjoiseen tai päinvastoin. Siksi tarvitsemme sujuvia ja nopeita raideyhteyksiä maakuntien välille eikä vain voitokkaimpien linjojen etsimistä. Se on mielestäni kestävää maaseutupolitiikkaa niin yritysten, työntekijöiden, ympäristön kuin maakuntien elinvoiman kannalta.
Laura Ala-Kokko, eduskuntavaaliehdokas, Seinäjoki
Bella Forsgrén, kansanedustaja, Jyväskylä