Kohta on taas aika käydä uurnille ja vaikuttaa siihen, ketkä käyttävät valtaa kunnissa seuraavat neljä vuotta. Se, mistä kuntavaaleissa on kysymys, tuntuu unohtuvan sekä osalta mediasta että itse ehdokkailta. Seuraavassa käyn yhden kunnanvaltuustokauden kokemuksella läpi muutaman tärpin siitä, mitä sinun tulisi huomioida, kun teet äänestyspäätöstä.
1. Suhteellinen vaalitapa
Kuntavaalit mielletään eduskuntavaaleja enemmän henkilövaaleiksi, mikä on sikäli oikein, että kuntatasolla päätettävät asiat ovat usein perin kaukana puoluepolitiikasta (tästä lisää kohdassa kolme). Lisäksi kuntavaalilistoja täytettäessä monelle poliittiselle ryhmittymälle voi tulla kiusaus panostaa laadun sijasta määrään, ja listalla saattaa olla todella erilaisia ihmisiä. Sinun tuleekin muistaa, että kun annat äänesi mielestäsi mahtavalle tyypille, jonka ajatusmaailma vastaa täysin omaasi, annat samalla äänesi listan kaikille muillekin tyypeille, myös sille tyypille, joka on kaikkein mulk-, siis etäimmällä sinun arvoistasi. Kun siis mietit, kenet haluaisit auttaa valtuustoon, mieti hieman myös sitä, ketä et ainakaan haluaisi. Uudistushaluisen tuoreen kasvon vastapainona voi olla vaikutusvaltainen vanha jarru, tiede- ja sivistyssektorilla ansioituneen henkilön vastapainona taas esimerkiksi armoitettu salaliittoteoreetikko, ja kaikkien ihmisten yhtäläistä ihmisarvoa rummuttavan äänillä valtuustoon voi nousta konservatiivinen homofoobikko. Tsekkaa siis listat läpi vähän syvemmin.
2. Vaalilupaukset
Jos ehdokkaasi lataa pöytään asioita, joita hän aikoo läpi päästessään toteuttaa, on hän a) uusi kuntapolitiikassa eikä tiedä b) tietää, mutta valehtelee. Kunnissa muutokset tapahtuvat tuskallisen hitaasti ja aina viranhaltijoiden kautta. Kunnanvaltuusto vetää isot linjat, ja yksittäinen valtuutettu voi lähinnä tehdä aloitteita. Hyvällä onnella aloitteesi kohdistuu asiaan, joka on avarakatseisen ja virkeän viranhaltijan toimialueella ja saattaa edetä jopa valmisteluun. Huonolla onnella vastaus on, että meillä tehdään tätä jo, end of story, vaikka ei edes tehtäisi. Sissivaikuttaminen, eli idean antaminen ilmaiseksi niin, että sen ei tiedetä olevan sinulta, on monella tapaa kunnanvaltuustoa tehokkaampi tapa edistää yksittäisiä tarkkarajaisia asioita.
Lisäksi, katso kohta yksi, hyvänkin henkilön vaikutusmahdollisuuksia kaventaa hänen ryhmänsä. Se on nimittäin niin, että eritoten isoissa ryhmissä on hierarkia, ja niissä tikkaissa kapuaminen kestää yleensä kauan. Jos käy vielä niin, että ehdokkaasi on ehdolla sitoutumattomana, hänet tullaan isoissa ryhmissä sivuuttamaan täysin eikä hän tule saamaan minkäänlaista asemaa mistään. Isoille ryhmille sitoutumaton on yhtä kuin vaalikarjaa, jota ei enää vaalien jälkeen tarvita.
Kuntapolitiikan grand old gentlemanit ja -ladyt ovat myös sitä mieltä, että uudet ja nuoret (eli alle 55-vuotiaat) eivät osaa eivätkä tiedä mitään ja on melkein vaarallista antaa heille vastuuta (ja ne, jotka ovat vahingossa sitä saaneet ja onnistuneet, ovat poikkeuksia). Lisäksi olen ihan omin korvin kuullut, että jonkun paljon ääniä saaneen tulos on ryhmässä mitätöity, koska on tiedetty tietää, että äänet ovat tulleet vääränlaisilta ihmisiltä. Kyllä, luit ihan oikein. Ja kyllä, minäkin olin järkyttynyt. Itsehän olen sikäli monikertainen poikkeus, että vaikka minua äänestivät vääränlaiset ihmiset ja olin uusi, alle 55v ja pienestä ryhmästä, minulle jaettiin äänestäjien toimesta kortit, joilla sain yhden kunnan tärkeimmistä nuijista enkä ole edes mokannut sitä hommaa.
Eli spesifien lupausten sijaan sinun kannattaa katsoa ehdokkaasi arvoja, persoonaa ja sitä, mihin hänen intohimonsa kiinnostuu. Kun ihmisen sydän sykkii aidosti jollekin asialle, se tulee läpi hänen kaikessa toiminnassaan eikä vain vaalien alla. Niiden asioiden puolesta hän jaksaa puhua vuodesta toiseen ja pitää niitä esillä.
3. Mitä kunnissa päätetään
Liittyen kohtiin 1 ja 2, yksittäiset ryhmät ja henkilöt saattavat purjehtia kuntavaaleihin teemoilla, joilla ei ole mitään tekemistä kuntien tai niiden päätösvallan kanssa. Tavan äänestäjää tämä saattaa kovasti hämmentää, varsinkin, kun mediakaan ei tässä aina toimi kovin vastuullisesti ja jopa asettaa vaalikoneisiin kysymyksiä teemoista, joihin ei kunnalla ole mitään päätösvaltaa. Kuntavaaleissa ei ole myöskään kyse valtakunnanpolitiikasta eikä kuntavaaleissa äänestetä päämimisteristä tai hallituksesta. Itse asiassa kuntalain painotuksen mukaan kunnanvaltuuston tärkein tehtävä on toimia tulevaisuuteen suuntautuneena kunnan pitkän tähtäimen tavoitteiden linjaajana ja hahmottelijana ja strategisena johtajana.
Etsi siis itsellesi ehdokas, jolla on kyky nähdä kauas tulevaan ja uskallus mennä ajan imuun mukaan sen sijaan, että hän pitää katseen taustapeilissä samalla neliraajajarruttaen kaikkea mahdollista uutta. Etsi ehdokas, joka on rohkea ja intohimoinen, ja joka uskaltaa ottaa vastuuta, jos sitä hänelle vahingossa tarjotaan. Etsi joku, joka ei alistu ja jota ei alisteta. Ja jos mieluisa ehdokkaasi on listalla, jossa on mukana täysin sinun arvojesi vastaisia henkilöitä, valitse joku toinen lista.
Tässäpä ne! Tsemppiä etsintään!
Niina Laitio
Kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas
Alavus