-
Jenni Kuisti on Etelä-Pohjanmaan vihreiden puheenjohtaja,
sekä kuntavaaliehdokas Alajärvellä
Vietin lapsuudessani paljon aikaa läheisessä mummulassa. Jo 1980-luvulla siellä vessan punaisia seiniä koristi iso juliste, jossa luki ”eteläpohjalainen suo pelastettava!”. Mummulan opeilla on paljon tekemistä sen kanssa, miksi olen nyt juuri vihreä kuntavaaliehdokas. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden ihanteet ja heikomman puolelle asettuminen ovat arvoja ja asioita, joihin minua on kasvatettu. Niistä arvoista vihreissä saan pitää kiinni.
Turpeeseen liittyvät seikat sen sijaan eivät ole olleet kärkiteemojani, vaikka julistetta olenkin varmasti tuhansia kertoja katsellut. Näin kuntavaalien alla olen kuitenkin ehdottomasti eniten päässyt vastaamaan kysymyksiin turpeen energiakäytöstä. Olen toiminut eläinten kanssa koko ikäni, joten ymmärrän esimerkiksi kuiviketurpeen saatavuuteen liittyvät huolet.
Vajaa 13% Suomen ilmastopäästöistä muodostuu turpeen poltosta ja tuotannosta, samaan aikaan turpeella tuotetaan noin 5% energiasta. Suomessa yli puolet soista on ojitettu, jolloin ne ovat lähinnä päästölähteitä. Nämä seikat tekevät turpeen energiakäytön lopettamisesta ja soiden ennallistamisesta hyviä keinoja päästövähennysten tavoittelussa ja hiilivarastojen kasvattamisessa.
Viime aikoina olen kuullut usein turpeen energiakäyttöä puolustelevan väitteen, että uutta turvetta muodostuisi enemmän kuin sitä käytetään, ja siksi turve pitäisi luokitella uusiutuvaksi. Turpeen uusiutumista tulee mielestäni tarkastella päästöjen kautta. Suomen ojittamattomat suot sitovat noin kolme megatonnia hiiltä vuosittain, kun samalla pelkästään turvetuotantoalueet ja turpeen energiakäyttö päästävät ilmakehään noin 7,5 megatonnia.
Vuosittainen turpeen kasvu ei siis sido samaa määrää hiiltä, kuin käytön myötä vapautuu, vaan jatkuvasti tyhjennämme arvokasta hiilivarastoamme ilmakehään. Päästöjen lisäksi tulevat vielä muut ympäristöhaitat, kuten luontokato. Suot ovat muodostuneet tuhansien vuosien aikana ja ennallistamisen jälkeenkin uusiutuvat hitaasti. Ei vaikuta siltä, että käyttäisimme turvetta kestävällä tavalla.
Turpeen verotukseen liittyviä päätöksiä ei tehdä kunnanvaltuustoissa. Niinpä paljon mieluummin puhuisin kuntavaalien alla siitä, mitä me vihreät tuomme valtuustoihin. Me nostamme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasiat esille, puolustamme heikoimmassa asemassa olevia ja haluamme panostaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Mielestämme jokaisen lapsen tulee kaikissa palveluissa saada riittävästi aikuisen aikaa. Niin varhaiskasvatuksessa, kouluissa, kuin lastensuojelussakin. Äänestämällä vihreitä kuntavaaleissa voi vaikuttaa esimerkiksi lasten, nuorten, perheiden arkeen omassa kotikunnassa.
Me vihreät tiedostamme myös, että siirtymä uusiutuviin energiamuotoihin tuo työtä maaseudulle. Haluamme olla tuomassa uusia ratkaisuja Etelä-Pohjanmaalle. Haluamme varmistaa, että kaikki pysyvät mukana ja yritteliäät pohjalaiset myös pärjäävät maailman muuttuessa. Me katsomme rohkeasti tulevaan, sillä suo, kuokka ja Jussi ovat jäämässä entistä syvemmälle kansallishistoriaan.
Jenni Kuisti
Puheenjohtaja, Etelä-Pohjanmaan vihreät ry
Kuntavaaliehdokas Alajärvellä
Lähteet:
Seppälä, Grönroos, Koskela, Holma, Leskinen, Liski, Tuovinen, Laurila, Turunen, Lind, Maljanen & Martikainen, Kilpeläinen (2010) Climate impacts of peat fuel utilization chains – a critical review of the Finnish and Swedish life cycle assessments. The Finnish Environment 16.
Tilastokeskus (2019) Suomen kasvihuonekaasupäästöt 2009-2018. 2., korjattu painos.
Turunen, Vähäkuopus, Valpola (2019) Suot hiilinieluina ja -lähteinä. Miksi tulisi olla kiinnostunut? Geologian tutkimuskeskus
Sitra (2020) Turveraportti: Turpeen rooli ja sen käytöstä luopumisen vaikutukset Suomessa.